Definify.com

Definition 2024


linnoittaa

linnoittaa

Finnish

Verb

linnoittaa

  1. to fortify (to increase the defenses of)

Conjugation

Inflection of linnoittaa (Kotus type 53/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. linnoitan en linnoita 1st sing. olen linnoittanut en ole linnoittanut
2nd sing. linnoitat et linnoita 2nd sing. olet linnoittanut et ole linnoittanut
3rd sing. linnoittaa ei linnoita 3rd sing. on linnoittanut ei ole linnoittanut
1st plur. linnoitamme emme linnoita 1st plur. olemme linnoittaneet emme ole linnoittaneet
2nd plur. linnoitatte ette linnoita 2nd plur. olette linnoittaneet ette ole linnoittaneet
3rd plur. linnoittavat eivät linnoita 3rd plur. ovat linnoittaneet eivät ole linnoittaneet
passive linnoitetaan ei linnoiteta passive on linnoitettu ei ole linnoitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. linnoitin en linnoittanut 1st sing. olin linnoittanut en ollut linnoittanut
2nd sing. linnoitit et linnoittanut 2nd sing. olit linnoittanut et ollut linnoittanut
3rd sing. linnoitti ei linnoittanut 3rd sing. oli linnoittanut ei ollut linnoittanut
1st plur. linnoitimme emme linnoittaneet 1st plur. olimme linnoittaneet emme olleet linnoittaneet
2nd plur. linnoititte ette linnoittaneet 2nd plur. olitte linnoittaneet ette olleet linnoittaneet
3rd plur. linnoittivat eivät linnoittaneet 3rd plur. olivat linnoittaneet eivät olleet linnoittaneet
passive linnoitettiin ei linnoitettu passive oli linnoitettu ei ollut linnoitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. linnoittaisin en linnoittaisi 1st sing. olisin linnoittanut en olisi linnoittanut
2nd sing. linnoittaisit et linnoittaisi 2nd sing. olisit linnoittanut et olisi linnoittanut
3rd sing. linnoittaisi ei linnoittaisi 3rd sing. olisi linnoittanut ei olisi linnoittanut
1st plur. linnoittaisimme emme linnoittaisi 1st plur. olisimme linnoittaneet emme olisi linnoittaneet
2nd plur. linnoittaisitte ette linnoittaisi 2nd plur. olisitte linnoittaneet ette olisi linnoittaneet
3rd plur. linnoittaisivat eivät linnoittaisi 3rd plur. olisivat linnoittaneet eivät olisi linnoittaneet
passive linnoitettaisiin ei linnoitettaisi passive olisi linnoitettu ei olisi linnoitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. linnoita älä linnoita 2nd sing. ole linnoittanut älä ole linnoittanut
3rd sing. linnoittakoon älköön linnoittako 3rd sing. olkoon linnoittanut älköön olko linnoittanut
1st plur. linnoittakaamme älkäämme linnoittako 1st plur. olkaamme linnoittaneet älkäämme olko linnoittaneet
2nd plur. linnoittakaa älkää linnoittako 2nd plur. olkaa linnoittaneet älkää olko linnoittaneet
3rd plur. linnoittakoot älkööt linnoittako 3rd plur. olkoot linnoittaneet älkööt olko linnoittaneet
passive linnoitettakoon älköön linnoitettako passive olkoon linnoitettu älköön olko linnoitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. linnoittanen en linnoittane 1st sing. lienen linnoittanut en liene linnoittanut
2nd sing. linnoittanet et linnoittane 2nd sing. lienet linnoittanut et liene linnoittanut
3rd sing. linnoittanee ei linnoittane 3rd sing. lienee linnoittanut ei liene linnoittanut
1st plur. linnoittanemme emme linnoittane 1st plur. lienemme linnoittaneet emme liene linnoittaneet
2nd plur. linnoittanette ette linnoittane 2nd plur. lienette linnoittaneet ette liene linnoittaneet
3rd plur. linnoittanevat eivät linnoittane 3rd plur. lienevät linnoittaneet eivät liene linnoittaneet
passive linnoitettaneen ei linnoitettane passive lienee linnoitettu ei liene linnoitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st linnoittaa present linnoittava linnoitettava
long 1st2 linnoittaakseen past linnoittanut linnoitettu
2nd inessive1 linnoittaessa linnoitettaessa agent1, 3 linnoittama
instructive linnoittaen negative linnoittamaton
3rd inessive linnoittamassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative linnoittamasta
illative linnoittamaan
adessive linnoittamalla
abessive linnoittamatta
instructive linnoittaman linnoitettaman
4th nominative linnoittaminen
partitive linnoittamista
5th2 linnoittamaisillaan

Derived terms