Definify.com
Definition 2024
ositus
ositus
Finnish
Noun
ositus
Declension
| Inflection of ositus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | ositus | ositukset | |
| genitive | osituksen | ositusten osituksien |
|
| partitive | ositusta | osituksia | |
| illative | ositukseen | osituksiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | ositus | ositukset | |
| accusative | nom. | ositus | ositukset |
| gen. | osituksen | ||
| genitive | osituksen | ositusten osituksien |
|
| partitive | ositusta | osituksia | |
| inessive | osituksessa | osituksissa | |
| elative | osituksesta | osituksista | |
| illative | ositukseen | osituksiin | |
| adessive | osituksella | osituksilla | |
| ablative | ositukselta | osituksilta | |
| allative | ositukselle | osituksille | |
| essive | osituksena | osituksina | |
| translative | ositukseksi | osituksiksi | |
| instructive | — | osituksin | |
| abessive | osituksetta | osituksitta | |
| comitative | — | osituksineen | |