Definify.com

Definition 2024


raivaamaton

raivaamaton

Finnish

Adjective

raivaamaton (comparative raivaamattomampi, superlative raivaamattomin)

  1. uncleared

Declension

Inflection of raivaamaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative raivaamaton raivaamattomat
genitive raivaamattoman raivaamattomien
partitive raivaamatonta raivaamattomia
illative raivaamattomaan raivaamattomiin
singular plural
nominative raivaamaton raivaamattomat
accusative nom. raivaamaton raivaamattomat
gen. raivaamattoman
genitive raivaamattoman raivaamattomien
raivaamatontenrare
partitive raivaamatonta raivaamattomia
inessive raivaamattomassa raivaamattomissa
elative raivaamattomasta raivaamattomista
illative raivaamattomaan raivaamattomiin
adessive raivaamattomalla raivaamattomilla
ablative raivaamattomalta raivaamattomilta
allative raivaamattomalle raivaamattomille
essive raivaamattomana raivaamattomina
translative raivaamattomaksi raivaamattomiksi
instructive raivaamattomin
abessive raivaamattomatta raivaamattomitta
comitative raivaamattomine

Antonyms

Verb

raivaamaton

  1. Negative participle of raivata.

Declension

Inflection of raivaamaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative raivaamaton raivaamattomat
genitive raivaamattoman raivaamattomien
partitive raivaamatonta raivaamattomia
illative raivaamattomaan raivaamattomiin
singular plural
nominative raivaamaton raivaamattomat
accusative nom. raivaamaton raivaamattomat
gen. raivaamattoman
genitive raivaamattoman raivaamattomien
raivaamatontenrare
partitive raivaamatonta raivaamattomia
inessive raivaamattomassa raivaamattomissa
elative raivaamattomasta raivaamattomista
illative raivaamattomaan raivaamattomiin
adessive raivaamattomalla raivaamattomilla
ablative raivaamattomalta raivaamattomilta
allative raivaamattomalle raivaamattomille
essive raivaamattomana raivaamattomina
translative raivaamattomaksi raivaamattomiksi
instructive raivaamattomin
abessive raivaamattomatta raivaamattomitta
comitative raivaamattomine