Definify.com

Definition 2024


renttu

renttu

Finnish

Noun

renttu

  1. bum, yob

Declension

Inflection of renttu (Kotus type 1/valo, tt-t gradation)
nominative renttu rentut
genitive rentun renttujen
partitive renttua renttuja
illative renttuun renttuihin
singular plural
nominative renttu rentut
accusative nom. renttu rentut
gen. rentun
genitive rentun renttujen
partitive renttua renttuja
inessive rentussa rentuissa
elative rentusta rentuista
illative renttuun renttuihin
adessive rentulla rentuilla
ablative rentulta rentuilta
allative rentulle rentuille
essive renttuna renttuina
translative rentuksi rentuiksi
instructive rentuin
abessive rentutta rentuitta
comitative renttuineen

Anagrams