Definify.com

Definition 2024


reunusta

reunusta

Finnish

Noun

reunusta

  1. border, edge, margin

Declension

Inflection of reunusta (Kotus type 13/katiska, no gradation)
nominative reunusta reunustat
genitive reunustan reunustoiden
reunustoitten
reunustojen
partitive reunustaa reunustoita
reunustoja
illative reunustaan reunustoihin
singular plural
nominative reunusta reunustat
accusative nom. reunusta reunustat
gen. reunustan
genitive reunustan reunustoiden
reunustoitten
reunustojen
reunustainrare
partitive reunustaa reunustoita
reunustoja
inessive reunustassa reunustoissa
elative reunustasta reunustoista
illative reunustaan reunustoihin
adessive reunustalla reunustoilla
ablative reunustalta reunustoilta
allative reunustalle reunustoille
essive reunustana reunustoina
translative reunustaksi reunustoiksi
instructive reunustoin
abessive reunustatta reunustoitta
comitative reunustoineen

Noun

reunusta

  1. Partitive singular form of reunus.

Verb

reunusta

  1. Indicative present connegative form of reunustaa.
  2. Second-person singular imperative present form of reunustaa.
  3. Second-person singular imperative present connegative form of reunustaa.