Definify.com
Definition 2024
riippumaton
riippumaton
Finnish
Adjective
riippumaton (comparative riippumattomampi, superlative riippumattomin)
Declension
| Inflection of riippumaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | riippumaton | riippumattomat | |
| genitive | riippumattoman | riippumattomien | |
| partitive | riippumatonta | riippumattomia | |
| illative | riippumattomaan | riippumattomiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | riippumaton | riippumattomat | |
| accusative | nom. | riippumaton | riippumattomat |
| gen. | riippumattoman | ||
| genitive | riippumattoman | riippumattomien riippumatontenrare |
|
| partitive | riippumatonta | riippumattomia | |
| inessive | riippumattomassa | riippumattomissa | |
| elative | riippumattomasta | riippumattomista | |
| illative | riippumattomaan | riippumattomiin | |
| adessive | riippumattomalla | riippumattomilla | |
| ablative | riippumattomalta | riippumattomilta | |
| allative | riippumattomalle | riippumattomille | |
| essive | riippumattomana | riippumattomina | |
| translative | riippumattomaksi | riippumattomiksi | |
| instructive | — | riippumattomin | |
| abessive | riippumattomatta | riippumattomitta | |
| comitative | — | riippumattomine | |
Verb
riippumaton
- Negative participle of riippua.
Etymology 2
Noun
riippumaton
- Genitive singular form of riippumatto.