Definify.com
Definition 2024
rikkoutua
rikkoutua
Finnish
Verb
rikkoutua
- (intransitive) to break, break up, fall apart
Conjugation
| Inflection of rikkoutua (Kotus type 52/sanoa, t-d gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | rikkoudun | en rikkoudu | 1st sing. | olen rikkoutunut | en ole rikkoutunut | |
| 2nd sing. | rikkoudut | et rikkoudu | 2nd sing. | olet rikkoutunut | et ole rikkoutunut | |
| 3rd sing. | rikkoutuu | ei rikkoudu | 3rd sing. | on rikkoutunut | ei ole rikkoutunut | |
| 1st plur. | rikkoudumme | emme rikkoudu | 1st plur. | olemme rikkoutuneet | emme ole rikkoutuneet | |
| 2nd plur. | rikkoudutte | ette rikkoudu | 2nd plur. | olette rikkoutuneet | ette ole rikkoutuneet | |
| 3rd plur. | rikkoutuvat | eivät rikkoudu | 3rd plur. | ovat rikkoutuneet | eivät ole rikkoutuneet | |
| passive | rikkoudutaan | ei rikkouduta | passive | on rikkouduttu | ei ole rikkouduttu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | rikkouduin | en rikkoutunut | 1st sing. | olin rikkoutunut | en ollut rikkoutunut | |
| 2nd sing. | rikkouduit | et rikkoutunut | 2nd sing. | olit rikkoutunut | et ollut rikkoutunut | |
| 3rd sing. | rikkoutui | ei rikkoutunut | 3rd sing. | oli rikkoutunut | ei ollut rikkoutunut | |
| 1st plur. | rikkouduimme | emme rikkoutuneet | 1st plur. | olimme rikkoutuneet | emme olleet rikkoutuneet | |
| 2nd plur. | rikkouduitte | ette rikkoutuneet | 2nd plur. | olitte rikkoutuneet | ette olleet rikkoutuneet | |
| 3rd plur. | rikkoutuivat | eivät rikkoutuneet | 3rd plur. | olivat rikkoutuneet | eivät olleet rikkoutuneet | |
| passive | rikkouduttiin | ei rikkouduttu | passive | oli rikkouduttu | ei ollut rikkouduttu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | rikkoutuisin | en rikkoutuisi | 1st sing. | olisin rikkoutunut | en olisi rikkoutunut | |
| 2nd sing. | rikkoutuisit | et rikkoutuisi | 2nd sing. | olisit rikkoutunut | et olisi rikkoutunut | |
| 3rd sing. | rikkoutuisi | ei rikkoutuisi | 3rd sing. | olisi rikkoutunut | ei olisi rikkoutunut | |
| 1st plur. | rikkoutuisimme | emme rikkoutuisi | 1st plur. | olisimme rikkoutuneet | emme olisi rikkoutuneet | |
| 2nd plur. | rikkoutuisitte | ette rikkoutuisi | 2nd plur. | olisitte rikkoutuneet | ette olisi rikkoutuneet | |
| 3rd plur. | rikkoutuisivat | eivät rikkoutuisi | 3rd plur. | olisivat rikkoutuneet | eivät olisi rikkoutuneet | |
| passive | rikkouduttaisiin | ei rikkouduttaisi | passive | olisi rikkouduttu | ei olisi rikkouduttu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | rikkoudu | älä rikkoudu | 2nd sing. | ole rikkoutunut | älä ole rikkoutunut | |
| 3rd sing. | rikkoutukoon | älköön rikkoutuko | 3rd sing. | olkoon rikkoutunut | älköön olko rikkoutunut | |
| 1st plur. | rikkoutukaamme | älkäämme rikkoutuko | 1st plur. | olkaamme rikkoutuneet | älkäämme olko rikkoutuneet | |
| 2nd plur. | rikkoutukaa | älkää rikkoutuko | 2nd plur. | olkaa rikkoutuneet | älkää olko rikkoutuneet | |
| 3rd plur. | rikkoutukoot | älkööt rikkoutuko | 3rd plur. | olkoot rikkoutuneet | älkööt olko rikkoutuneet | |
| passive | rikkouduttakoon | älköön rikkouduttako | passive | olkoon rikkouduttu | älköön olko rikkouduttu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | rikkoutunen | en rikkoutune | 1st sing. | lienen rikkoutunut | en liene rikkoutunut | |
| 2nd sing. | rikkoutunet | et rikkoutune | 2nd sing. | lienet rikkoutunut | et liene rikkoutunut | |
| 3rd sing. | rikkoutunee | ei rikkoutune | 3rd sing. | lienee rikkoutunut | ei liene rikkoutunut | |
| 1st plur. | rikkoutunemme | emme rikkoutune | 1st plur. | lienemme rikkoutuneet | emme liene rikkoutuneet | |
| 2nd plur. | rikkoutunette | ette rikkoutune | 2nd plur. | lienette rikkoutuneet | ette liene rikkoutuneet | |
| 3rd plur. | rikkoutunevat | eivät rikkoutune | 3rd plur. | lienevät rikkoutuneet | eivät liene rikkoutuneet | |
| passive | rikkouduttaneen | ei rikkouduttane | passive | lienee rikkouduttu | ei liene rikkouduttu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | rikkoutua | present | rikkoutuva | rikkouduttava | ||
| long 1st2 | rikkoutuakseen | past | rikkoutunut | rikkouduttu | ||
| 2nd | inessive1 | rikkoutuessa | rikkouduttaessa | agent1, 3 | rikkoutuma | |
| instructive | rikkoutuen | — | negative | rikkoutumaton | ||
| 3rd | inessive | rikkoutumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
| elative | rikkoutumasta | — | ||||
| illative | rikkoutumaan | — | ||||
| adessive | rikkoutumalla | — | ||||
| abessive | rikkoutumatta | — | ||||
| instructive | rikkoutuman | rikkouduttaman | ||||
| 4th | nominative | rikkoutuminen | ||||
| partitive | rikkoutumista | |||||
| 5th2 | rikkoutumaisillaan | |||||