Definify.com
Definition 2024
särmä
särmä
Finnish
Noun
särmä
Declension
Inflection of särmä (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | särmä | särmät | |
genitive | särmän | särmien | |
partitive | särmää | särmiä | |
illative | särmään | särmiin | |
singular | plural | ||
nominative | särmä | särmät | |
accusative | nom. | särmä | särmät |
gen. | särmän | ||
genitive | särmän | särmien särmäinrare |
|
partitive | särmää | särmiä | |
inessive | särmässä | särmissä | |
elative | särmästä | särmistä | |
illative | särmään | särmiin | |
adessive | särmällä | särmillä | |
ablative | särmältä | särmiltä | |
allative | särmälle | särmille | |
essive | särmänä | särminä | |
translative | särmäksi | särmiksi | |
instructive | — | särmin | |
abessive | särmättä | särmittä | |
comitative | — | särmineen |