Definify.com
Definition 2024
sivallettu
sivallettu
Finnish
Verb
sivallettu
- Passive past indicative connegative form of sivaltaa.
Declension
| Inflection of sivallettu (Kotus type 1/valo, tt-t gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | sivallettu | sivalletut | |
| genitive | sivalletun | sivallettujen | |
| partitive | sivallettua | sivallettuja | |
| illative | sivallettuun | sivallettuihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | sivallettu | sivalletut | |
| accusative | nom. | sivallettu | sivalletut |
| gen. | sivalletun | ||
| genitive | sivalletun | sivallettujen | |
| partitive | sivallettua | sivallettuja | |
| inessive | sivalletussa | sivalletuissa | |
| elative | sivalletusta | sivalletuista | |
| illative | sivallettuun | sivallettuihin | |
| adessive | sivalletulla | sivalletuilla | |
| ablative | sivalletulta | sivalletuilta | |
| allative | sivalletulle | sivalletuille | |
| essive | sivallettuna | sivallettuina | |
| translative | sivalletuksi | sivalletuiksi | |
| instructive | — | sivalletuin | |
| abessive | sivalletutta | sivalletuitta | |
| comitative | — | sivallettuine | |