Definify.com
Definition 2024
sohjoontua
sohjoontua
Finnish
Verb
sohjoontua
- (intransitive) Alternative form of sohjoutua
Conjugation
Inflection of sohjoontua (Kotus type 52/sanoa, nt-nn gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | sohjoonnun | en sohjoonnu | 1st sing. | olen sohjoontunut | en ole sohjoontunut | |
2nd sing. | sohjoonnut | et sohjoonnu | 2nd sing. | olet sohjoontunut | et ole sohjoontunut | |
3rd sing. | sohjoontuu | ei sohjoonnu | 3rd sing. | on sohjoontunut | ei ole sohjoontunut | |
1st plur. | sohjoonnumme | emme sohjoonnu | 1st plur. | olemme sohjoontuneet | emme ole sohjoontuneet | |
2nd plur. | sohjoonnutte | ette sohjoonnu | 2nd plur. | olette sohjoontuneet | ette ole sohjoontuneet | |
3rd plur. | sohjoontuvat | eivät sohjoonnu | 3rd plur. | ovat sohjoontuneet | eivät ole sohjoontuneet | |
passive | sohjoonnutaan | ei sohjoonnuta | passive | on sohjoonnuttu | ei ole sohjoonnuttu | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | sohjoonnuin | en sohjoontunut | 1st sing. | olin sohjoontunut | en ollut sohjoontunut | |
2nd sing. | sohjoonnuit | et sohjoontunut | 2nd sing. | olit sohjoontunut | et ollut sohjoontunut | |
3rd sing. | sohjoontui | ei sohjoontunut | 3rd sing. | oli sohjoontunut | ei ollut sohjoontunut | |
1st plur. | sohjoonnuimme | emme sohjoontuneet | 1st plur. | olimme sohjoontuneet | emme olleet sohjoontuneet | |
2nd plur. | sohjoonnuitte | ette sohjoontuneet | 2nd plur. | olitte sohjoontuneet | ette olleet sohjoontuneet | |
3rd plur. | sohjoontuivat | eivät sohjoontuneet | 3rd plur. | olivat sohjoontuneet | eivät olleet sohjoontuneet | |
passive | sohjoonnuttiin | ei sohjoonnuttu | passive | oli sohjoonnuttu | ei ollut sohjoonnuttu | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | sohjoontuisin | en sohjoontuisi | 1st sing. | olisin sohjoontunut | en olisi sohjoontunut | |
2nd sing. | sohjoontuisit | et sohjoontuisi | 2nd sing. | olisit sohjoontunut | et olisi sohjoontunut | |
3rd sing. | sohjoontuisi | ei sohjoontuisi | 3rd sing. | olisi sohjoontunut | ei olisi sohjoontunut | |
1st plur. | sohjoontuisimme | emme sohjoontuisi | 1st plur. | olisimme sohjoontuneet | emme olisi sohjoontuneet | |
2nd plur. | sohjoontuisitte | ette sohjoontuisi | 2nd plur. | olisitte sohjoontuneet | ette olisi sohjoontuneet | |
3rd plur. | sohjoontuisivat | eivät sohjoontuisi | 3rd plur. | olisivat sohjoontuneet | eivät olisi sohjoontuneet | |
passive | sohjoonnuttaisiin | ei sohjoonnuttaisi | passive | olisi sohjoonnuttu | ei olisi sohjoonnuttu | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | sohjoonnu | älä sohjoonnu | 2nd sing. | ole sohjoontunut | älä ole sohjoontunut | |
3rd sing. | sohjoontukoon | älköön sohjoontuko | 3rd sing. | olkoon sohjoontunut | älköön olko sohjoontunut | |
1st plur. | sohjoontukaamme | älkäämme sohjoontuko | 1st plur. | olkaamme sohjoontuneet | älkäämme olko sohjoontuneet | |
2nd plur. | sohjoontukaa | älkää sohjoontuko | 2nd plur. | olkaa sohjoontuneet | älkää olko sohjoontuneet | |
3rd plur. | sohjoontukoot | älkööt sohjoontuko | 3rd plur. | olkoot sohjoontuneet | älkööt olko sohjoontuneet | |
passive | sohjoonnuttakoon | älköön sohjoonnuttako | passive | olkoon sohjoonnuttu | älköön olko sohjoonnuttu | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | sohjoontunen | en sohjoontune | 1st sing. | lienen sohjoontunut | en liene sohjoontunut | |
2nd sing. | sohjoontunet | et sohjoontune | 2nd sing. | lienet sohjoontunut | et liene sohjoontunut | |
3rd sing. | sohjoontunee | ei sohjoontune | 3rd sing. | lienee sohjoontunut | ei liene sohjoontunut | |
1st plur. | sohjoontunemme | emme sohjoontune | 1st plur. | lienemme sohjoontuneet | emme liene sohjoontuneet | |
2nd plur. | sohjoontunette | ette sohjoontune | 2nd plur. | lienette sohjoontuneet | ette liene sohjoontuneet | |
3rd plur. | sohjoontunevat | eivät sohjoontune | 3rd plur. | lienevät sohjoontuneet | eivät liene sohjoontuneet | |
passive | sohjoonnuttaneen | ei sohjoonnuttane | passive | lienee sohjoonnuttu | ei liene sohjoonnuttu | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | sohjoontua | present | sohjoontuva | sohjoonnuttava | ||
long 1st2 | sohjoontuakseen | past | sohjoontunut | sohjoonnuttu | ||
2nd | inessive1 | sohjoontuessa | sohjoonnuttaessa | agent1, 3 | sohjoontuma | |
instructive | sohjoontuen | — | negative | sohjoontumaton | ||
3rd | inessive | sohjoontumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
elative | sohjoontumasta | — | ||||
illative | sohjoontumaan | — | ||||
adessive | sohjoontumalla | — | ||||
abessive | sohjoontumatta | — | ||||
instructive | sohjoontuman | sohjoonnuttaman | ||||
4th | nominative | sohjoontuminen | ||||
partitive | sohjoontumista | |||||
5th2 | sohjoontumaisillaan |