Definify.com
Definition 2024
spesialisoituminen
spesialisoituminen
Finnish
Verb
spesialisoituminen
- Fourth infinitive of spesialisoitua in nominative case.
Declension
| Inflection of spesialisoituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | spesialisoituminen | spesialisoitumiset | |
| genitive | spesialisoitumisen | spesialisoitumisten spesialisoitumisien |
|
| partitive | spesialisoitumista | spesialisoitumisia | |
| illative | spesialisoitumiseen | spesialisoitumisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | spesialisoituminen | spesialisoitumiset | |
| accusative | nom. | spesialisoituminen | spesialisoitumiset |
| gen. | spesialisoitumisen | ||
| genitive | spesialisoitumisen | spesialisoitumisten spesialisoitumisien |
|
| partitive | spesialisoitumista | spesialisoitumisia | |
| inessive | spesialisoitumisessa | spesialisoitumisissa | |
| elative | spesialisoitumisesta | spesialisoitumisista | |
| illative | spesialisoitumiseen | spesialisoitumisiin | |
| adessive | spesialisoitumisella | spesialisoitumisilla | |
| ablative | spesialisoitumiselta | spesialisoitumisilta | |
| allative | spesialisoitumiselle | spesialisoitumisille | |
| essive | spesialisoitumisena | spesialisoitumisina | |
| translative | spesialisoitumiseksi | spesialisoitumisiksi | |
| instructive | — | spesialisoitumisin | |
| abessive | spesialisoitumisetta | spesialisoitumisitta | |
| comitative | — | spesialisoitumisineen | |
Noun
spesialisoituminen
- (rare) specialization (act of specializing)
Declension
| Inflection of spesialisoituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | spesialisoituminen | spesialisoitumiset | |
| genitive | spesialisoitumisen | spesialisoitumisten spesialisoitumisien |
|
| partitive | spesialisoitumista | spesialisoitumisia | |
| illative | spesialisoitumiseen | spesialisoitumisiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | spesialisoituminen | spesialisoitumiset | |
| accusative | nom. | spesialisoituminen | spesialisoitumiset |
| gen. | spesialisoitumisen | ||
| genitive | spesialisoitumisen | spesialisoitumisten spesialisoitumisien |
|
| partitive | spesialisoitumista | spesialisoitumisia | |
| inessive | spesialisoitumisessa | spesialisoitumisissa | |
| elative | spesialisoitumisesta | spesialisoitumisista | |
| illative | spesialisoitumiseen | spesialisoitumisiin | |
| adessive | spesialisoitumisella | spesialisoitumisilla | |
| ablative | spesialisoitumiselta | spesialisoitumisilta | |
| allative | spesialisoitumiselle | spesialisoitumisille | |
| essive | spesialisoitumisena | spesialisoitumisina | |
| translative | spesialisoitumiseksi | spesialisoitumisiksi | |
| instructive | — | spesialisoitumisin | |
| abessive | spesialisoitumisetta | spesialisoitumisitta | |
| comitative | — | spesialisoitumisineen | |