Definify.com

Definition 2024


suuntia

suuntia

Finnish

(index su)

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈsuːn̪t̪i.ɑˣ]
  • Hyphenation: suun‧ti‧a

Verb

suuntia

  1. (transitive) to take the bearings (to determine the bearing to sthg)
Conjugation
Inflection of suuntia (Kotus type 61/sallia, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suunnin en suunni 1st sing. olen suuntinut en ole suuntinut
2nd sing. suunnit et suunni 2nd sing. olet suuntinut et ole suuntinut
3rd sing. suuntii ei suunni 3rd sing. on suuntinut ei ole suuntinut
1st plur. suunnimme emme suunni 1st plur. olemme suuntineet emme ole suuntineet
2nd plur. suunnitte ette suunni 2nd plur. olette suuntineet ette ole suuntineet
3rd plur. suuntivat eivät suunni 3rd plur. ovat suuntineet eivät ole suuntineet
passive suunnitaan ei suunnita passive on suunnittu ei ole suunnittu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suunnin en suuntinut 1st sing. olin suuntinut en ollut suuntinut
2nd sing. suunnit et suuntinut 2nd sing. olit suuntinut et ollut suuntinut
3rd sing. suunti ei suuntinut 3rd sing. oli suuntinut ei ollut suuntinut
1st plur. suunnimme emme suuntineet 1st plur. olimme suuntineet emme olleet suuntineet
2nd plur. suunnitte ette suuntineet 2nd plur. olitte suuntineet ette olleet suuntineet
3rd plur. suuntivat eivät suuntineet 3rd plur. olivat suuntineet eivät olleet suuntineet
passive suunnittiin ei suunnittu passive oli suunnittu ei ollut suunnittu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suuntisin en suuntisi 1st sing. olisin suuntinut en olisi suuntinut
2nd sing. suuntisit et suuntisi 2nd sing. olisit suuntinut et olisi suuntinut
3rd sing. suuntisi ei suuntisi 3rd sing. olisi suuntinut ei olisi suuntinut
1st plur. suuntisimme emme suuntisi 1st plur. olisimme suuntineet emme olisi suuntineet
2nd plur. suuntisitte ette suuntisi 2nd plur. olisitte suuntineet ette olisi suuntineet
3rd plur. suuntisivat eivät suuntisi 3rd plur. olisivat suuntineet eivät olisi suuntineet
passive suunnittaisiin ei suunnittaisi passive olisi suunnittu ei olisi suunnittu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. suunni älä suunni 2nd sing. ole suuntinut älä ole suuntinut
3rd sing. suuntikoon älköön suuntiko 3rd sing. olkoon suuntinut älköön olko suuntinut
1st plur. suuntikaamme älkäämme suuntiko 1st plur. olkaamme suuntineet älkäämme olko suuntineet
2nd plur. suuntikaa älkää suuntiko 2nd plur. olkaa suuntineet älkää olko suuntineet
3rd plur. suuntikoot älkööt suuntiko 3rd plur. olkoot suuntineet älkööt olko suuntineet
passive suunnittakoon älköön suunnittako passive olkoon suunnittu älköön olko suunnittu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suuntinen en suuntine 1st sing. lienen suuntinut en liene suuntinut
2nd sing. suuntinet et suuntine 2nd sing. lienet suuntinut et liene suuntinut
3rd sing. suuntinee ei suuntine 3rd sing. lienee suuntinut ei liene suuntinut
1st plur. suuntinemme emme suuntine 1st plur. lienemme suuntineet emme liene suuntineet
2nd plur. suuntinette ette suuntine 2nd plur. lienette suuntineet ette liene suuntineet
3rd plur. suuntinevat eivät suuntine 3rd plur. lienevät suuntineet eivät liene suuntineet
passive suunnittaneen ei suunnittane passive lienee suunnittu ei liene suunnittu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st suuntia present suuntiva suunnittava
long 1st2 suuntiakseen past suuntinut suunnittu
2nd inessive1 suuntiessa suunnittaessa agent1, 3 suuntima
instructive suuntien negative suuntimaton
3rd inessive suuntimassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative suuntimasta
illative suuntimaan
adessive suuntimalla
abessive suuntimatta
instructive suuntiman suunnittaman
4th nominative suuntiminen
partitive suuntimista
5th2 suuntimaisillaan
Derived terms
Related terms

Etymology 2

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈsuːn̪t̪i.ɑ]
  • Hyphenation: suun‧ti‧a

Noun

suuntia

  1. Partitive plural form of suunta.

Anagrams