Definify.com
Definition 2024
suuntia
suuntia
Finnish
(index su)
Pronunciation
- IPA(key): [ˈsuːn̪t̪i.ɑˣ]
- Hyphenation: suun‧ti‧a
Verb
suuntia
- (transitive) to take the bearings (to determine the bearing to sthg)
Conjugation
Inflection of suuntia (Kotus type 61/sallia, nt-nn gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | suunnin | en suunni | 1st sing. | olen suuntinut | en ole suuntinut | |
2nd sing. | suunnit | et suunni | 2nd sing. | olet suuntinut | et ole suuntinut | |
3rd sing. | suuntii | ei suunni | 3rd sing. | on suuntinut | ei ole suuntinut | |
1st plur. | suunnimme | emme suunni | 1st plur. | olemme suuntineet | emme ole suuntineet | |
2nd plur. | suunnitte | ette suunni | 2nd plur. | olette suuntineet | ette ole suuntineet | |
3rd plur. | suuntivat | eivät suunni | 3rd plur. | ovat suuntineet | eivät ole suuntineet | |
passive | suunnitaan | ei suunnita | passive | on suunnittu | ei ole suunnittu | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | suunnin | en suuntinut | 1st sing. | olin suuntinut | en ollut suuntinut | |
2nd sing. | suunnit | et suuntinut | 2nd sing. | olit suuntinut | et ollut suuntinut | |
3rd sing. | suunti | ei suuntinut | 3rd sing. | oli suuntinut | ei ollut suuntinut | |
1st plur. | suunnimme | emme suuntineet | 1st plur. | olimme suuntineet | emme olleet suuntineet | |
2nd plur. | suunnitte | ette suuntineet | 2nd plur. | olitte suuntineet | ette olleet suuntineet | |
3rd plur. | suuntivat | eivät suuntineet | 3rd plur. | olivat suuntineet | eivät olleet suuntineet | |
passive | suunnittiin | ei suunnittu | passive | oli suunnittu | ei ollut suunnittu | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | suuntisin | en suuntisi | 1st sing. | olisin suuntinut | en olisi suuntinut | |
2nd sing. | suuntisit | et suuntisi | 2nd sing. | olisit suuntinut | et olisi suuntinut | |
3rd sing. | suuntisi | ei suuntisi | 3rd sing. | olisi suuntinut | ei olisi suuntinut | |
1st plur. | suuntisimme | emme suuntisi | 1st plur. | olisimme suuntineet | emme olisi suuntineet | |
2nd plur. | suuntisitte | ette suuntisi | 2nd plur. | olisitte suuntineet | ette olisi suuntineet | |
3rd plur. | suuntisivat | eivät suuntisi | 3rd plur. | olisivat suuntineet | eivät olisi suuntineet | |
passive | suunnittaisiin | ei suunnittaisi | passive | olisi suunnittu | ei olisi suunnittu | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | suunni | älä suunni | 2nd sing. | ole suuntinut | älä ole suuntinut | |
3rd sing. | suuntikoon | älköön suuntiko | 3rd sing. | olkoon suuntinut | älköön olko suuntinut | |
1st plur. | suuntikaamme | älkäämme suuntiko | 1st plur. | olkaamme suuntineet | älkäämme olko suuntineet | |
2nd plur. | suuntikaa | älkää suuntiko | 2nd plur. | olkaa suuntineet | älkää olko suuntineet | |
3rd plur. | suuntikoot | älkööt suuntiko | 3rd plur. | olkoot suuntineet | älkööt olko suuntineet | |
passive | suunnittakoon | älköön suunnittako | passive | olkoon suunnittu | älköön olko suunnittu | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | suuntinen | en suuntine | 1st sing. | lienen suuntinut | en liene suuntinut | |
2nd sing. | suuntinet | et suuntine | 2nd sing. | lienet suuntinut | et liene suuntinut | |
3rd sing. | suuntinee | ei suuntine | 3rd sing. | lienee suuntinut | ei liene suuntinut | |
1st plur. | suuntinemme | emme suuntine | 1st plur. | lienemme suuntineet | emme liene suuntineet | |
2nd plur. | suuntinette | ette suuntine | 2nd plur. | lienette suuntineet | ette liene suuntineet | |
3rd plur. | suuntinevat | eivät suuntine | 3rd plur. | lienevät suuntineet | eivät liene suuntineet | |
passive | suunnittaneen | ei suunnittane | passive | lienee suunnittu | ei liene suunnittu | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | suuntia | present | suuntiva | suunnittava | ||
long 1st2 | suuntiakseen | past | suuntinut | suunnittu | ||
2nd | inessive1 | suuntiessa | suunnittaessa | agent1, 3 | suuntima | |
instructive | suuntien | — | negative | suuntimaton | ||
3rd | inessive | suuntimassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
elative | suuntimasta | — | ||||
illative | suuntimaan | — | ||||
adessive | suuntimalla | — | ||||
abessive | suuntimatta | — | ||||
instructive | suuntiman | suunnittaman | ||||
4th | nominative | suuntiminen | ||||
partitive | suuntimista | |||||
5th2 | suuntimaisillaan |
Derived terms
Related terms
Etymology 2
Pronunciation
- IPA(key): [ˈsuːn̪t̪i.ɑ]
- Hyphenation: suun‧ti‧a
Noun
suuntia
- Partitive plural form of suunta.