Definify.com
Definition 2024
teititellä
teititellä
Finnish
Verb
teititellä
- (transitive, + partitive) to address with the polite V-form, to address someone (especially the elderly and people with higher social status) formally in the second-person (in languages in which such form is distinguishable).
- Ranskassa täytyy aina teititellä vieraita ihmisiä.
- In France one must always address strangers by using "vous".
- Ranskassa täytyy aina teititellä vieraita ihmisiä.
Conjugation
| Inflection of teititellä (Kotus type 67/tulla, tt-t gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | teitittelen | en teitittele | 1st sing. | olen teititellyt | en ole teititellyt | |
| 2nd sing. | teitittelet | et teitittele | 2nd sing. | olet teititellyt | et ole teititellyt | |
| 3rd sing. | teitittelee | ei teitittele | 3rd sing. | on teititellyt | ei ole teititellyt | |
| 1st plur. | teitittelemme | emme teitittele | 1st plur. | olemme teititelleet | emme ole teititelleet | |
| 2nd plur. | teitittelette | ette teitittele | 2nd plur. | olette teititelleet | ette ole teititelleet | |
| 3rd plur. | teitittelevät | eivät teitittele | 3rd plur. | ovat teititelleet | eivät ole teititelleet | |
| passive | teititellään | ei teititellä | passive | on teititelty | ei ole teititelty | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | teitittelin | en teititellyt | 1st sing. | olin teititellyt | en ollut teititellyt | |
| 2nd sing. | teitittelit | et teititellyt | 2nd sing. | olit teititellyt | et ollut teititellyt | |
| 3rd sing. | teititteli | ei teititellyt | 3rd sing. | oli teititellyt | ei ollut teititellyt | |
| 1st plur. | teitittelimme | emme teititelleet | 1st plur. | olimme teititelleet | emme olleet teititelleet | |
| 2nd plur. | teitittelitte | ette teititelleet | 2nd plur. | olitte teititelleet | ette olleet teititelleet | |
| 3rd plur. | teitittelivät | eivät teititelleet | 3rd plur. | olivat teititelleet | eivät olleet teititelleet | |
| passive | teititeltiin | ei teititelty | passive | oli teititelty | ei ollut teititelty | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | teitittelisin | en teitittelisi | 1st sing. | olisin teititellyt | en olisi teititellyt | |
| 2nd sing. | teitittelisit | et teitittelisi | 2nd sing. | olisit teititellyt | et olisi teititellyt | |
| 3rd sing. | teitittelisi | ei teitittelisi | 3rd sing. | olisi teititellyt | ei olisi teititellyt | |
| 1st plur. | teitittelisimme | emme teitittelisi | 1st plur. | olisimme teititelleet | emme olisi teititelleet | |
| 2nd plur. | teitittelisitte | ette teitittelisi | 2nd plur. | olisitte teititelleet | ette olisi teititelleet | |
| 3rd plur. | teitittelisivät | eivät teitittelisi | 3rd plur. | olisivat teititelleet | eivät olisi teititelleet | |
| passive | teititeltäisiin | ei teititeltäisi | passive | olisi teititelty | ei olisi teititelty | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | teitittele | älä teitittele | 2nd sing. | ole teititellyt | älä ole teititellyt | |
| 3rd sing. | teititelköön | älköön teititelkö | 3rd sing. | olkoon teititellyt | älköön olko teititellyt | |
| 1st plur. | teititelkäämme | älkäämme teititelkö | 1st plur. | olkaamme teititelleet | älkäämme olko teititelleet | |
| 2nd plur. | teititelkää | älkää teititelkö | 2nd plur. | olkaa teititelleet | älkää olko teititelleet | |
| 3rd plur. | teititelkööt | älkööt teititelkö | 3rd plur. | olkoot teititelleet | älkööt olko teititelleet | |
| passive | teititeltäköön | älköön teititeltäkö | passive | olkoon teititelty | älköön olko teititelty | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | teititellen | en teititelle | 1st sing. | lienen teititellyt | en liene teititellyt | |
| 2nd sing. | teititellet | et teititelle | 2nd sing. | lienet teititellyt | et liene teititellyt | |
| 3rd sing. | teititellee | ei teititelle | 3rd sing. | lienee teititellyt | ei liene teititellyt | |
| 1st plur. | teititellemme | emme teititelle | 1st plur. | lienemme teititelleet | emme liene teititelleet | |
| 2nd plur. | teititellette | ette teititelle | 2nd plur. | lienette teititelleet | ette liene teititelleet | |
| 3rd plur. | teititellevät | eivät teititelle | 3rd plur. | lienevät teititelleet | eivät liene teititelleet | |
| passive | teititeltäneen | ei teititeltäne | passive | lienee teititelty | ei liene teititelty | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | teititellä | present | teitittelevä | teititeltävä | ||
| long 1st2 | teititelläkseen | past | teititellyt | teititelty | ||
| 2nd | inessive1 | teititellessä | teititeltäessä | agent1, 3 | teitittelemä | |
| instructive | teititellen | — | negative | teitittelemätön | ||
| 3rd | inessive | teitittelemässä | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
| elative | teitittelemästä | — | ||||
| illative | teitittelemään | — | ||||
| adessive | teitittelemällä | — | ||||
| abessive | teitittelemättä | — | ||||
| instructive | teitittelemän | teititeltämän | ||||
| 4th | nominative | teititteleminen | ||||
| partitive | teitittelemistä | |||||
| 5th2 | teitittelemäisillään | |||||
Usage notes
- (the equivalent in English customs:) to address a person by her/his last name (with or without her/his professional title)
- in Finnish there are three second-person personal pronouns: sinä (“informal singular”), te (“informal plural”) and Te (“formal singular and plural”)