Definify.com
Definition 2024
tihein
tihein
Finnish
Adjective
tihein
Declension
Inflection of tihein (Kotus type 36/sisin, mp-mm gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | tihein | tiheimmät | |
genitive | tiheimmän | tiheimpien tiheinten |
|
partitive | tiheintä | tiheimpiä | |
illative | tiheimpään | tiheimpiin | |
singular | plural | ||
nominative | tihein | tiheimmät | |
accusative | nom. | tihein | tiheimmät |
gen. | tiheimmän | ||
genitive | tiheimmän | tiheimpien tiheinten tiheimpäinrare |
|
partitive | tiheintä | tiheimpiä | |
inessive | tiheimmässä | tiheimmissä | |
elative | tiheimmästä | tiheimmistä | |
illative | tiheimpään | tiheimpiin | |
adessive | tiheimmällä | tiheimmillä | |
ablative | tiheimmältä | tiheimmiltä | |
allative | tiheimmälle | tiheimmille | |
essive | tiheimpänä | tiheimpinä | |
translative | tiheimmäksi | tiheimmiksi | |
instructive | — | tiheimmin | |
abessive | tiheimmättä | tiheimmittä | |
comitative | — | tiheimpine |