Definify.com

Definition 2024


tihein

tihein

Finnish

Adjective

tihein

  1. superlative degree of tiheä
  2. Instructive plural form of tiheä.

Declension

Inflection of tihein (Kotus type 36/sisin, mp-mm gradation)
nominative tihein tiheimmät
genitive tiheimmän tiheimpien
tiheinten
partitive tiheintä tiheimpiä
illative tiheimpään tiheimpiin
singular plural
nominative tihein tiheimmät
accusative nom. tihein tiheimmät
gen. tiheimmän
genitive tiheimmän tiheimpien
tiheinten
tiheimpäinrare
partitive tiheintä tiheimpiä
inessive tiheimmässä tiheimmissä
elative tiheimmästä tiheimmistä
illative tiheimpään tiheimpiin
adessive tiheimmällä tiheimmillä
ablative tiheimmältä tiheimmiltä
allative tiheimmälle tiheimmille
essive tiheimpänä tiheimpinä
translative tiheimmäksi tiheimmiksi
instructive tiheimmin
abessive tiheimmättä tiheimmittä
comitative tiheimpine

Anagrams