Definify.com
Definition 2024
topakka
topakka
Finnish
Adjective
topakka (comparative topakampi, superlative topakin or topakoin)
Declension
| Inflection of topakka (Kotus type 14/solakka, kk-k gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | topakka | topakat | |
| genitive | topakan | topakoiden topakoitten topakkojen |
|
| partitive | topakkaa | topakoita topakkoja |
|
| illative | topakkaan | topakoihin topakkoihin |
|
| singular | plural | ||
| nominative | topakka | topakat | |
| accusative | nom. | topakka | topakat |
| gen. | topakan | ||
| genitive | topakan | topakoiden topakoitten topakkojen topakkainrare |
|
| partitive | topakkaa | topakoita topakkoja |
|
| inessive | topakassa | topakoissa | |
| elative | topakasta | topakoista | |
| illative | topakkaan | topakoihin topakkoihin |
|
| adessive | topakalla | topakoilla | |
| ablative | topakalta | topakoilta | |
| allative | topakalle | topakoille | |
| essive | topakkana | topakkoina | |
| translative | topakaksi | topakoiksi | |
| instructive | — | topakoin | |
| abessive | topakatta | topakoitta | |
| comitative | — | topakkoine | |