Definify.com

Definition 2024


tottelemattomin

tottelemattomin

Finnish

Adjective

tottelemattomin

  1. superlative degree of tottelematon

Declension

Inflection of tottelemattomin (Kotus type 36/sisin, mp-mm gradation)
nominative tottelemattomin tottelemattomimmat
genitive tottelemattomimman tottelemattomimpien
tottelemattominten
partitive tottelemattominta tottelemattomimpia
illative tottelemattomimpaan tottelemattomimpiin
singular plural
nominative tottelemattomin tottelemattomimmat
accusative nom. tottelemattomin tottelemattomimmat
gen. tottelemattomimman
genitive tottelemattomimman tottelemattomimpien
tottelemattominten
tottelemattomimpainrare
partitive tottelemattominta tottelemattomimpia
inessive tottelemattomimmassa tottelemattomimmissa
elative tottelemattomimmasta tottelemattomimmista
illative tottelemattomimpaan tottelemattomimpiin
adessive tottelemattomimmalla tottelemattomimmilla
ablative tottelemattomimmalta tottelemattomimmilta
allative tottelemattomimmalle tottelemattomimmille
essive tottelemattomimpana tottelemattomimpina
translative tottelemattomimmaksi tottelemattomimmiksi
instructive tottelemattomimmin
abessive tottelemattomimmatta tottelemattomimmitta
comitative tottelemattomimpine