Definify.com

Definition 2024


vastaanotin

vastaanotin

Finnish

(index va)

Noun

vastaanotin

  1. receiver, set (device for receiving broadcast radio waves; a radio or television)
Declension
Inflection of vastaanotin (Kotus type 33/kytkin, tt-t gradation)
nominative vastaanotin vastaanottimet
genitive vastaanottimen vastaanottimien
vastaanotinten
partitive vastaanotinta vastaanottimia
illative vastaanottimeen vastaanottimiin
singular plural
nominative vastaanotin vastaanottimet
accusative nom. vastaanotin vastaanottimet
gen. vastaanottimen
genitive vastaanottimen vastaanottimien
vastaanotinten
partitive vastaanotinta vastaanottimia
inessive vastaanottimessa vastaanottimissa
elative vastaanottimesta vastaanottimista
illative vastaanottimeen vastaanottimiin
adessive vastaanottimella vastaanottimilla
ablative vastaanottimelta vastaanottimilta
allative vastaanottimelle vastaanottimille
essive vastaanottimena vastaanottimina
translative vastaanottimeksi vastaanottimiksi
instructive vastaanottimin
abessive vastaanottimetta vastaanottimitta
comitative vastaanottimineen

Etymology 2

Verb

vastaanotin

  1. First-person singular indicative past form of vastaanottaa.