Definify.com
Definition 2024
viikattu
viikattu
Finnish
Verb
viikattu
- Past passive participle of viikata.
Declension
| Inflection of viikattu (Kotus type 1/valo, tt-t gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | viikattu | viikatut | |
| genitive | viikatun | viikattujen | |
| partitive | viikattua | viikattuja | |
| illative | viikattuun | viikattuihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | viikattu | viikatut | |
| accusative | nom. | viikattu | viikatut |
| gen. | viikatun | ||
| genitive | viikatun | viikattujen | |
| partitive | viikattua | viikattuja | |
| inessive | viikatussa | viikatuissa | |
| elative | viikatusta | viikatuista | |
| illative | viikattuun | viikattuihin | |
| adessive | viikatulla | viikatuilla | |
| ablative | viikatulta | viikatuilta | |
| allative | viikatulle | viikatuille | |
| essive | viikattuna | viikattuina | |
| translative | viikatuksi | viikatuiksi | |
| instructive | — | viikatuin | |
| abessive | viikatutta | viikatuitta | |
| comitative | — | viikattuine | |