Definify.com
Definition 2024
vilkkua
vilkkua
Finnish
Pronunciation
- Hyphenation: vilk‧ku‧a
- IPA(key): /ˈʋilkːuɑ(ʔ)/
Verb
vilkkua
- (intransitive, of a flickering light) To twinkle.
Conjugation
Inflection of vilkkua (Kotus type 52/sanoa, kk-k gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | vilkun | en vilku | 1st sing. | olen vilkkunut | en ole vilkkunut | |
2nd sing. | vilkut | et vilku | 2nd sing. | olet vilkkunut | et ole vilkkunut | |
3rd sing. | vilkkuu | ei vilku | 3rd sing. | on vilkkunut | ei ole vilkkunut | |
1st plur. | vilkumme | emme vilku | 1st plur. | olemme vilkkuneet | emme ole vilkkuneet | |
2nd plur. | vilkutte | ette vilku | 2nd plur. | olette vilkkuneet | ette ole vilkkuneet | |
3rd plur. | vilkkuvat | eivät vilku | 3rd plur. | ovat vilkkuneet | eivät ole vilkkuneet | |
passive | vilkutaan | ei vilkuta | passive | on vilkuttu | ei ole vilkuttu | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | vilkuin | en vilkkunut | 1st sing. | olin vilkkunut | en ollut vilkkunut | |
2nd sing. | vilkuit | et vilkkunut | 2nd sing. | olit vilkkunut | et ollut vilkkunut | |
3rd sing. | vilkkui | ei vilkkunut | 3rd sing. | oli vilkkunut | ei ollut vilkkunut | |
1st plur. | vilkuimme | emme vilkkuneet | 1st plur. | olimme vilkkuneet | emme olleet vilkkuneet | |
2nd plur. | vilkuitte | ette vilkkuneet | 2nd plur. | olitte vilkkuneet | ette olleet vilkkuneet | |
3rd plur. | vilkkuivat | eivät vilkkuneet | 3rd plur. | olivat vilkkuneet | eivät olleet vilkkuneet | |
passive | vilkuttiin | ei vilkuttu | passive | oli vilkuttu | ei ollut vilkuttu | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | vilkkuisin | en vilkkuisi | 1st sing. | olisin vilkkunut | en olisi vilkkunut | |
2nd sing. | vilkkuisit | et vilkkuisi | 2nd sing. | olisit vilkkunut | et olisi vilkkunut | |
3rd sing. | vilkkuisi | ei vilkkuisi | 3rd sing. | olisi vilkkunut | ei olisi vilkkunut | |
1st plur. | vilkkuisimme | emme vilkkuisi | 1st plur. | olisimme vilkkuneet | emme olisi vilkkuneet | |
2nd plur. | vilkkuisitte | ette vilkkuisi | 2nd plur. | olisitte vilkkuneet | ette olisi vilkkuneet | |
3rd plur. | vilkkuisivat | eivät vilkkuisi | 3rd plur. | olisivat vilkkuneet | eivät olisi vilkkuneet | |
passive | vilkuttaisiin | ei vilkuttaisi | passive | olisi vilkuttu | ei olisi vilkuttu | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | vilku | älä vilku | 2nd sing. | ole vilkkunut | älä ole vilkkunut | |
3rd sing. | vilkkukoon | älköön vilkkuko | 3rd sing. | olkoon vilkkunut | älköön olko vilkkunut | |
1st plur. | vilkkukaamme | älkäämme vilkkuko | 1st plur. | olkaamme vilkkuneet | älkäämme olko vilkkuneet | |
2nd plur. | vilkkukaa | älkää vilkkuko | 2nd plur. | olkaa vilkkuneet | älkää olko vilkkuneet | |
3rd plur. | vilkkukoot | älkööt vilkkuko | 3rd plur. | olkoot vilkkuneet | älkööt olko vilkkuneet | |
passive | vilkuttakoon | älköön vilkuttako | passive | olkoon vilkuttu | älköön olko vilkuttu | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | vilkkunen | en vilkkune | 1st sing. | lienen vilkkunut | en liene vilkkunut | |
2nd sing. | vilkkunet | et vilkkune | 2nd sing. | lienet vilkkunut | et liene vilkkunut | |
3rd sing. | vilkkunee | ei vilkkune | 3rd sing. | lienee vilkkunut | ei liene vilkkunut | |
1st plur. | vilkkunemme | emme vilkkune | 1st plur. | lienemme vilkkuneet | emme liene vilkkuneet | |
2nd plur. | vilkkunette | ette vilkkune | 2nd plur. | lienette vilkkuneet | ette liene vilkkuneet | |
3rd plur. | vilkkunevat | eivät vilkkune | 3rd plur. | lienevät vilkkuneet | eivät liene vilkkuneet | |
passive | vilkuttaneen | ei vilkuttane | passive | lienee vilkuttu | ei liene vilkuttu | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | vilkkua | present | vilkkuva | vilkuttava | ||
long 1st2 | vilkkuakseen | past | vilkkunut | vilkuttu | ||
2nd | inessive1 | vilkkuessa | vilkuttaessa | agent1, 3 | vilkkuma | |
instructive | vilkkuen | — | negative | vilkkumaton | ||
3rd | inessive | vilkkumassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
elative | vilkkumasta | — | ||||
illative | vilkkumaan | — | ||||
adessive | vilkkumalla | — | ||||
abessive | vilkkumatta | — | ||||
instructive | vilkkuman | vilkuttaman | ||||
4th | nominative | vilkkuminen | ||||
partitive | vilkkumista | |||||
5th2 | vilkkumaisillaan |
Derived terms
Related terms
Etymology 2
Pronunciation
- Hyphenation: vilk‧ku‧a
- IPA(key): /ˈʋilkːuɑ/
Noun
vilkkua
- Partitive singular form of vilkku.