Definify.com
Definition 2024
vuorotella
vuorotella
Finnish
Verb
vuorotella
- (intransitive) To alternate, rotate, take turns.
Conjugation
| Inflection of vuorotella (Kotus type 67/tulla, tt-t gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | vuorottelen | en vuorottele | 1st sing. | olen vuorotellut | en ole vuorotellut | |
| 2nd sing. | vuorottelet | et vuorottele | 2nd sing. | olet vuorotellut | et ole vuorotellut | |
| 3rd sing. | vuorottelee | ei vuorottele | 3rd sing. | on vuorotellut | ei ole vuorotellut | |
| 1st plur. | vuorottelemme | emme vuorottele | 1st plur. | olemme vuorotelleet | emme ole vuorotelleet | |
| 2nd plur. | vuorottelette | ette vuorottele | 2nd plur. | olette vuorotelleet | ette ole vuorotelleet | |
| 3rd plur. | vuorottelevat | eivät vuorottele | 3rd plur. | ovat vuorotelleet | eivät ole vuorotelleet | |
| passive | vuorotellaan | ei vuorotella | passive | on vuoroteltu | ei ole vuoroteltu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | vuorottelin | en vuorotellut | 1st sing. | olin vuorotellut | en ollut vuorotellut | |
| 2nd sing. | vuorottelit | et vuorotellut | 2nd sing. | olit vuorotellut | et ollut vuorotellut | |
| 3rd sing. | vuorotteli | ei vuorotellut | 3rd sing. | oli vuorotellut | ei ollut vuorotellut | |
| 1st plur. | vuorottelimme | emme vuorotelleet | 1st plur. | olimme vuorotelleet | emme olleet vuorotelleet | |
| 2nd plur. | vuorottelitte | ette vuorotelleet | 2nd plur. | olitte vuorotelleet | ette olleet vuorotelleet | |
| 3rd plur. | vuorottelivat | eivät vuorotelleet | 3rd plur. | olivat vuorotelleet | eivät olleet vuorotelleet | |
| passive | vuoroteltiin | ei vuoroteltu | passive | oli vuoroteltu | ei ollut vuoroteltu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | vuorottelisin | en vuorottelisi | 1st sing. | olisin vuorotellut | en olisi vuorotellut | |
| 2nd sing. | vuorottelisit | et vuorottelisi | 2nd sing. | olisit vuorotellut | et olisi vuorotellut | |
| 3rd sing. | vuorottelisi | ei vuorottelisi | 3rd sing. | olisi vuorotellut | ei olisi vuorotellut | |
| 1st plur. | vuorottelisimme | emme vuorottelisi | 1st plur. | olisimme vuorotelleet | emme olisi vuorotelleet | |
| 2nd plur. | vuorottelisitte | ette vuorottelisi | 2nd plur. | olisitte vuorotelleet | ette olisi vuorotelleet | |
| 3rd plur. | vuorottelisivat | eivät vuorottelisi | 3rd plur. | olisivat vuorotelleet | eivät olisi vuorotelleet | |
| passive | vuoroteltaisiin | ei vuoroteltaisi | passive | olisi vuoroteltu | ei olisi vuoroteltu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | vuorottele | älä vuorottele | 2nd sing. | ole vuorotellut | älä ole vuorotellut | |
| 3rd sing. | vuorotelkoon | älköön vuorotelko | 3rd sing. | olkoon vuorotellut | älköön olko vuorotellut | |
| 1st plur. | vuorotelkaamme | älkäämme vuorotelko | 1st plur. | olkaamme vuorotelleet | älkäämme olko vuorotelleet | |
| 2nd plur. | vuorotelkaa | älkää vuorotelko | 2nd plur. | olkaa vuorotelleet | älkää olko vuorotelleet | |
| 3rd plur. | vuorotelkoot | älkööt vuorotelko | 3rd plur. | olkoot vuorotelleet | älkööt olko vuorotelleet | |
| passive | vuoroteltakoon | älköön vuoroteltako | passive | olkoon vuoroteltu | älköön olko vuoroteltu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | vuorotellen | en vuorotelle | 1st sing. | lienen vuorotellut | en liene vuorotellut | |
| 2nd sing. | vuorotellet | et vuorotelle | 2nd sing. | lienet vuorotellut | et liene vuorotellut | |
| 3rd sing. | vuorotellee | ei vuorotelle | 3rd sing. | lienee vuorotellut | ei liene vuorotellut | |
| 1st plur. | vuorotellemme | emme vuorotelle | 1st plur. | lienemme vuorotelleet | emme liene vuorotelleet | |
| 2nd plur. | vuorotellette | ette vuorotelle | 2nd plur. | lienette vuorotelleet | ette liene vuorotelleet | |
| 3rd plur. | vuorotellevat | eivät vuorotelle | 3rd plur. | lienevät vuorotelleet | eivät liene vuorotelleet | |
| passive | vuoroteltaneen | ei vuoroteltane | passive | lienee vuoroteltu | ei liene vuoroteltu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | vuorotella | present | vuorotteleva | vuoroteltava | ||
| long 1st2 | vuorotellakseen | past | vuorotellut | vuoroteltu | ||
| 2nd | inessive1 | vuorotellessa | vuoroteltaessa | agent1, 3 | vuorottelema | |
| instructive | vuorotellen | — | negative | vuorottelematon | ||
| 3rd | inessive | vuorottelemassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
| elative | vuorottelemasta | — | ||||
| illative | vuorottelemaan | — | ||||
| adessive | vuorottelemalla | — | ||||
| abessive | vuorottelematta | — | ||||
| instructive | vuorotteleman | vuoroteltaman | ||||
| 4th | nominative | vuorotteleminen | ||||
| partitive | vuorottelemista | |||||
| 5th2 | vuorottelemaisillaan | |||||
Derived terms
- vuorotellen
- vuorottelu