Definify.com
Definition 2024
yrjötä
yrjötä
Finnish
(index yr)
Verb
yrjötä
Conjugation
Inflection of yrjötä (Kotus type 74/katketa, no gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | yrjöän | en yrjöä | 1st sing. | olen yrjönnyt | en ole yrjönnyt | |
2nd sing. | yrjöät | et yrjöä | 2nd sing. | olet yrjönnyt | et ole yrjönnyt | |
3rd sing. | yrjöää | ei yrjöä | 3rd sing. | on yrjönnyt | ei ole yrjönnyt | |
1st plur. | yrjöämme | emme yrjöä | 1st plur. | olemme yrjönneet | emme ole yrjönneet | |
2nd plur. | yrjöätte | ette yrjöä | 2nd plur. | olette yrjönneet | ette ole yrjönneet | |
3rd plur. | yrjöävät | eivät yrjöä | 3rd plur. | ovat yrjönneet | eivät ole yrjönneet | |
passive | yrjötään | ei yrjötä | passive | on yrjötty | ei ole yrjötty | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | yrjösin | en yrjönnyt | 1st sing. | olin yrjönnyt | en ollut yrjönnyt | |
2nd sing. | yrjösit | et yrjönnyt | 2nd sing. | olit yrjönnyt | et ollut yrjönnyt | |
3rd sing. | yrjösi | ei yrjönnyt | 3rd sing. | oli yrjönnyt | ei ollut yrjönnyt | |
1st plur. | yrjösimme | emme yrjönneet | 1st plur. | olimme yrjönneet | emme olleet yrjönneet | |
2nd plur. | yrjösitte | ette yrjönneet | 2nd plur. | olitte yrjönneet | ette olleet yrjönneet | |
3rd plur. | yrjösivät | eivät yrjönneet | 3rd plur. | olivat yrjönneet | eivät olleet yrjönneet | |
passive | yrjöttiin | ei yrjötty | passive | oli yrjötty | ei ollut yrjötty | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | yrjöäisin yrjöisin |
en yrjöäisi en yrjöisi |
1st sing. | olisin yrjönnyt | en olisi yrjönnyt | |
2nd sing. | yrjöäisit yrjöisit |
et yrjöäisi et yrjöisi |
2nd sing. | olisit yrjönnyt | et olisi yrjönnyt | |
3rd sing. | yrjöäisi yrjöisi |
ei yrjöäisi ei yrjöisi |
3rd sing. | olisi yrjönnyt | ei olisi yrjönnyt | |
1st plur. | yrjöäisimme yrjöisimme |
emme yrjöäisi emme yrjöisi |
1st plur. | olisimme yrjönneet | emme olisi yrjönneet | |
2nd plur. | yrjöäisitte yrjöisitte |
ette yrjöäisi ette yrjöisi |
2nd plur. | olisitte yrjönneet | ette olisi yrjönneet | |
3rd plur. | yrjöäisivät yrjöisivät |
eivät yrjöäisi eivät yrjöisi |
3rd plur. | olisivat yrjönneet | eivät olisi yrjönneet | |
passive | yrjöttäisiin | ei yrjöttäisi | passive | olisi yrjötty | ei olisi yrjötty | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | yrjöä | älä yrjöä | 2nd sing. | ole yrjönnyt | älä ole yrjönnyt | |
3rd sing. | yrjötköön | älköön yrjötkö | 3rd sing. | olkoon yrjönnyt | älköön olko yrjönnyt | |
1st plur. | yrjötkäämme | älkäämme yrjötkö | 1st plur. | olkaamme yrjönneet | älkäämme olko yrjönneet | |
2nd plur. | yrjötkää | älkää yrjötkö | 2nd plur. | olkaa yrjönneet | älkää olko yrjönneet | |
3rd plur. | yrjötkööt | älkööt yrjötkö | 3rd plur. | olkoot yrjönneet | älkööt olko yrjönneet | |
passive | yrjöttäköön | älköön yrjöttäkö | passive | olkoon yrjötty | älköön olko yrjötty | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | yrjönnen | en yrjönne | 1st sing. | lienen yrjönnyt | en liene yrjönnyt | |
2nd sing. | yrjönnet | et yrjönne | 2nd sing. | lienet yrjönnyt | et liene yrjönnyt | |
3rd sing. | yrjönnee | ei yrjönne | 3rd sing. | lienee yrjönnyt | ei liene yrjönnyt | |
1st plur. | yrjönnemme | emme yrjönne | 1st plur. | lienemme yrjönneet | emme liene yrjönneet | |
2nd plur. | yrjönnette | ette yrjönne | 2nd plur. | lienette yrjönneet | ette liene yrjönneet | |
3rd plur. | yrjönnevät | eivät yrjönne | 3rd plur. | lienevät yrjönneet | eivät liene yrjönneet | |
passive | yrjöttäneen | ei yrjöttäne | passive | lienee yrjötty | ei liene yrjötty | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | yrjötä | present | yrjöävä | yrjöttävä | ||
long 1st2 | yrjötäkseen | past | yrjönnyt | yrjötty | ||
2nd | inessive1 | yrjötessä | yrjöttäessä | agent1, 3 | yrjöämä | |
instructive | yrjöten | — | negative | yrjöämätön | ||
3rd | inessive | yrjöämässä | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
elative | yrjöämästä | — | ||||
illative | yrjöämään | — | ||||
adessive | yrjöämällä | — | ||||
abessive | yrjöämättä | — | ||||
instructive | yrjöämän | yrjöttämän | ||||
4th | nominative | yrjöäminen | ||||
partitive | yrjöämistä | |||||
5th2 | yrjöämäisillään |
Synonyms
Verb
yrjötä
- Indicative present connegative form of yrjöttää.
- Second-person singular imperative present form of yrjöttää.
- Second-person singular imperative present connegative form of yrjöttää.