Definify.com
Definition 2024
Niko
Niko
Finnish
Proper noun
Niko
- A male given name.
- 1864 Aleksis Kivi, Nummisuutarit, SKS(1956), Act V:
- Merimies Niko, karkuri, mutta ei varas. Ole lohdutettu, tyttäreni!
- 1989 Tytti Seessalo, Sade, Art House, ISBN 9518840156, page 197-197:
- Mutta ei Elise muista nimiä. Niiden nimet ovat niin samantapaisia: alussa oli suo, kuokka ja Jussi -tyyppisiä tai sitten näitä uusia Nikoja, Jerryjä ja Tomeja. Yhtä tyhmiä, välillä kivoja kaikki.
- 2007 Heli Kruger, Pidä minusta kiinni, Otava, ISBN 9789511211556, page 197-198:
- Hän esittelee uuden miesystävänsä Nikon, kertaa Ilkalle muutamalla lauseella miehen firman maahantuontiartikkelit ja markkinoiden kirkkaimmat saavutukset.
- —Koolla vai ceellä?
- —Koolla.
- —Ai Nikodeemuksen mukaan, sen raamatun Nikodeemuksen?
- —Niin tai kreikkalaisen Nike-jumalan, Janika sanoo. —Mä vein tässä nyt voiton.
- 1864 Aleksis Kivi, Nummisuutarit, SKS(1956), Act V:
Declension
Inflection of Niko (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | Niko | Nikot | |
genitive | Nikon | Nikojen | |
partitive | Nikoa | Nikoja | |
illative | Nikoon | Nikoihin | |
singular | plural | ||
nominative | Niko | Nikot | |
accusative | nom. | Niko | Nikot |
gen. | Nikon | ||
genitive | Nikon | Nikojen | |
partitive | Nikoa | Nikoja | |
inessive | Nikossa | Nikoissa | |
elative | Nikosta | Nikoista | |
illative | Nikoon | Nikoihin | |
adessive | Nikolla | Nikoilla | |
ablative | Nikolta | Nikoilta | |
allative | Nikolle | Nikoille | |
essive | Nikona | Nikoina | |
translative | Nikoksi | Nikoiksi | |
instructive | — | Nikoin | |
abessive | Nikotta | Nikoitta | |
comitative | — | Nikoineen |
Usage notes
- Popular in Finland around 2000.
Anagrams
German
Pronunciation
- IPA(key): [ˈniːko]
- Hyphenation: Ni‧ko
Proper noun
Niko
- A male given name derived from Nikolaus.
niko
niko
Serbo-Croatian
Alternative forms
- (Croatian): nȉtko
Etymology
Pronunciation
- IPA(key): /nîko/
- Hyphenation: ni‧ko
Pronoun
nȉko (Cyrillic spelling ни̏ко)
Declension
Declension of niko
singular/plural | |
---|---|
nominative | nȉ(t)ko |
genitive | nȉkog(a) |
dative | nȉkomu / nȉkome |
accusative | nȉkog(a) |
vocative | - |
locative | nȉkome / nȉkomu |
instrumental | nȉkim |