Definify.com

Definition 2024

käppä

käppä

See also: kappa, kapa, Kappa, kápa, kåpa, and κάπα

Finnish

Noun

käppä

  1. (archaic) A paw.[3]
Declension
Inflection of käppä (Kotus type 10/koira, pp-p gradation)
nominative käppä käpät
genitive käpän käppien
partitive käppää käppiä
illative käppään käppiin
singular plural
nominative käppä käpät
accusative nom. käppä käpät
gen. käpän
genitive käpän käppien
käppäinrare
partitive käppää käppiä
inessive käpässä käpissä
elative käpästä käpistä
illative käppään käppiin
adessive käpällä käpillä
ablative käpältä käpiltä
allative käpälle käpille
essive käppänä käppinä
translative käpäksi käpiksi
instructive — käpin
abessive käpättä käpittä
comitative — käppineen
Synonyms
Derived terms

Etymology 2

Shortened and modified from käsijarru ‎(“handbrake”).

Noun

käppä

  1. (slang) handbrake
Declension
Inflection of käppä (Kotus type 10/koira, pp-p gradation)
nominative käppä käpät
genitive käpän käppien
partitive käppää käppiä
illative käppään käppiin
singular plural
nominative käppä käpät
accusative nom. käppä käpät
gen. käpän
genitive käpän käppien
käppäinrare
partitive käppää käppiä
inessive käpässä käpissä
elative käpästä käpistä
illative käppään käppiin
adessive käpällä käpillä
ablative käpältä käpiltä
allative käpälle käpille
essive käppänä käppinä
translative käpäksi käpiksi
instructive — käpin
abessive käpättä käpittä
comitative — käppineen
Synonyms

References

  1. ↑ Häkkinen, Kaisa (2004-2005). Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY. ISBN 951-0-27108-X.
  2. ↑ Karjalan kielen sanakirja, Helsinki 1974, ISBN 951-9019-11-1
  3. ↑ Suomen kielen etymologinen sanakirja, Helsinki 1958, ISBN 951-9019-14-6

Karelian

Noun

käppä ‎(genitive [please provide], partitive [please provide])

  1. (anatomy) bird's foot

Etymology

From Proto-Finnic *käppä, from Proto-Finno-Ugric *käppä ‎(“paw, hand”) [1]. Cognate with Estonian käpp ‎(“paw”) and Karelian käppy, käppä ‎(“bird's foot”).[2]

Similar Results