Definify.com

Definition 2024


korte

korte

See also: körte

Danish

Adjective

korte

  1. definite of kort
  2. plural of kort

Dutch

Pronunciation

Adjective

korte

  1. Inflected form of kort

Verb

korte

  1. (archaic) singular present subjunctive of korten

Finnish

Noun

korte

  1. Any of the pteridophytic plants in the taxonomic genus Equisetum of the family Equisetacae; commonly known as horsetails.

Declension

Inflection of korte (Kotus type 48/hame, tt-t gradation)
nominative korte kortteet
genitive kortteen kortteiden
kortteitten
partitive kortetta kortteita
illative kortteeseen kortteisiin
kortteihin
singular plural
nominative korte kortteet
accusative nom. korte kortteet
gen. kortteen
genitive kortteen kortteiden
kortteitten
partitive kortetta kortteita
inessive kortteessa kortteissa
elative kortteesta kortteista
illative kortteeseen kortteisiin
kortteihin
adessive kortteella kortteilla
ablative kortteelta kortteilta
allative kortteelle kortteille
essive kortteena kortteina
translative kortteeksi kortteiksi
instructive korttein
abessive kortteetta kortteitta
comitative kortteineen

Compounds

Anagrams


Norwegian Bokmål

Adjective

korte

  1. definite singular of kort
  2. plural form of kort

Verb

korte (imperative kort, present tense korter, passive kortes, simple past and past participle korta or kortet, present participle kortende)

  1. to shorten (something)

Synonyms

Related terms

References


Norwegian Nynorsk

Adjective

korte

  1. definite singular of kort
  2. plural of kort

Swedish

Adjective

korte

  1. absolute definite natural masculine form of kort.