Definify.com
Definition 2024
kuokkia
kuokkia
Finnish
Verb
kuokkia
- (transitive) To hoe.
- (transitive) To gatecrash, crash (to go to a social event without being invited, or having paid).
Conjugation
| Inflection of kuokkia (Kotus type 61/sallia, kk-k gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kuokin | en kuoki | 1st sing. | olen kuokkinut | en ole kuokkinut | |
| 2nd sing. | kuokit | et kuoki | 2nd sing. | olet kuokkinut | et ole kuokkinut | |
| 3rd sing. | kuokkii | ei kuoki | 3rd sing. | on kuokkinut | ei ole kuokkinut | |
| 1st plur. | kuokimme | emme kuoki | 1st plur. | olemme kuokkineet | emme ole kuokkineet | |
| 2nd plur. | kuokitte | ette kuoki | 2nd plur. | olette kuokkineet | ette ole kuokkineet | |
| 3rd plur. | kuokkivat | eivät kuoki | 3rd plur. | ovat kuokkineet | eivät ole kuokkineet | |
| passive | kuokitaan | ei kuokita | passive | on kuokittu | ei ole kuokittu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kuokin | en kuokkinut | 1st sing. | olin kuokkinut | en ollut kuokkinut | |
| 2nd sing. | kuokit | et kuokkinut | 2nd sing. | olit kuokkinut | et ollut kuokkinut | |
| 3rd sing. | kuokki | ei kuokkinut | 3rd sing. | oli kuokkinut | ei ollut kuokkinut | |
| 1st plur. | kuokimme | emme kuokkineet | 1st plur. | olimme kuokkineet | emme olleet kuokkineet | |
| 2nd plur. | kuokitte | ette kuokkineet | 2nd plur. | olitte kuokkineet | ette olleet kuokkineet | |
| 3rd plur. | kuokkivat | eivät kuokkineet | 3rd plur. | olivat kuokkineet | eivät olleet kuokkineet | |
| passive | kuokittiin | ei kuokittu | passive | oli kuokittu | ei ollut kuokittu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kuokkisin | en kuokkisi | 1st sing. | olisin kuokkinut | en olisi kuokkinut | |
| 2nd sing. | kuokkisit | et kuokkisi | 2nd sing. | olisit kuokkinut | et olisi kuokkinut | |
| 3rd sing. | kuokkisi | ei kuokkisi | 3rd sing. | olisi kuokkinut | ei olisi kuokkinut | |
| 1st plur. | kuokkisimme | emme kuokkisi | 1st plur. | olisimme kuokkineet | emme olisi kuokkineet | |
| 2nd plur. | kuokkisitte | ette kuokkisi | 2nd plur. | olisitte kuokkineet | ette olisi kuokkineet | |
| 3rd plur. | kuokkisivat | eivät kuokkisi | 3rd plur. | olisivat kuokkineet | eivät olisi kuokkineet | |
| passive | kuokittaisiin | ei kuokittaisi | passive | olisi kuokittu | ei olisi kuokittu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | kuoki | älä kuoki | 2nd sing. | ole kuokkinut | älä ole kuokkinut | |
| 3rd sing. | kuokkikoon | älköön kuokkiko | 3rd sing. | olkoon kuokkinut | älköön olko kuokkinut | |
| 1st plur. | kuokkikaamme | älkäämme kuokkiko | 1st plur. | olkaamme kuokkineet | älkäämme olko kuokkineet | |
| 2nd plur. | kuokkikaa | älkää kuokkiko | 2nd plur. | olkaa kuokkineet | älkää olko kuokkineet | |
| 3rd plur. | kuokkikoot | älkööt kuokkiko | 3rd plur. | olkoot kuokkineet | älkööt olko kuokkineet | |
| passive | kuokittakoon | älköön kuokittako | passive | olkoon kuokittu | älköön olko kuokittu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | kuokkinen | en kuokkine | 1st sing. | lienen kuokkinut | en liene kuokkinut | |
| 2nd sing. | kuokkinet | et kuokkine | 2nd sing. | lienet kuokkinut | et liene kuokkinut | |
| 3rd sing. | kuokkinee | ei kuokkine | 3rd sing. | lienee kuokkinut | ei liene kuokkinut | |
| 1st plur. | kuokkinemme | emme kuokkine | 1st plur. | lienemme kuokkineet | emme liene kuokkineet | |
| 2nd plur. | kuokkinette | ette kuokkine | 2nd plur. | lienette kuokkineet | ette liene kuokkineet | |
| 3rd plur. | kuokkinevat | eivät kuokkine | 3rd plur. | lienevät kuokkineet | eivät liene kuokkineet | |
| passive | kuokittaneen | ei kuokittane | passive | lienee kuokittu | ei liene kuokittu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | kuokkia | present | kuokkiva | kuokittava | ||
| long 1st2 | kuokkiakseen | past | kuokkinut | kuokittu | ||
| 2nd | inessive1 | kuokkiessa | kuokittaessa | agent1, 3 | kuokkima | |
| instructive | kuokkien | — | negative | kuokkimaton | ||
| 3rd | inessive | kuokkimassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
| elative | kuokkimasta | — | ||||
| illative | kuokkimaan | — | ||||
| adessive | kuokkimalla | — | ||||
| abessive | kuokkimatta | — | ||||
| instructive | kuokkiman | kuokittaman | ||||
| 4th | nominative | kuokkiminen | ||||
| partitive | kuokkimista | |||||
| 5th2 | kuokkimaisillaan | |||||
Derived terms
Noun
kuokkia
- Partitive plural form of kuokka.