Definify.com

Definition 2024


Taus

Taus

See also: taus, täus, and täüs'

German

Proper noun

Taus ? (genitive Taus)

  1. The Czech town of Domažlice

Noun

Taus m

  1. genitive singular of Tau

taus

taus

See also: Taus, täus, and täüs'

English

Noun

taus

  1. plural of tau

Anagrams


Finnish

(index ta)

Etymology

From taka-.

Pronunciation

  • IPA(key): [ˈt̪ɑus]
  • Hyphenation: taus

Noun

taus

  1. behind, backside

Declension

Inflection of taus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative taus taukset
genitive tauksen tausten
tauksien
partitive tausta tauksia
illative taukseen tauksiin
singular plural
nominative taus taukset
accusative nom. taus taukset
gen. tauksen
genitive tauksen tausten
tauksien
partitive tausta tauksia
inessive tauksessa tauksissa
elative tauksesta tauksista
illative taukseen tauksiin
adessive tauksella tauksilla
ablative taukselta tauksilta
allative taukselle tauksille
essive tauksena tauksina
translative taukseksi tauksiksi
instructive tauksin
abessive tauksetta tauksitta
comitative tauksineen

Anagrams


Norwegian Bokmål

Etymology

From Danish tavs

Adjective

taus (neuter singular taust, definite singular and plural tause)

  1. quiet, silent

Derived terms

References


Norwegian Nynorsk

Etymology

From Danish tavs

Adjective

taus (neuter singular taust, definite singular and plural tause)

  1. quiet, silent

References


White Hmong

Noun

taus

  1. ax, axe; hatchet

References

  • Ernest E. Heimbach, White Hmong - English Dictionary (1979, SEAP Publications)