Finnish

Proper noun

Varma

1. A female given name.
2. A male given name.
   • 2015 Raija Oranen, Hirmuinen mies, Teos, ISBN 978-951-851-624-1, page 34:

     — Mitä sinä naurat? Anna valpastui, työnsi puurolautasen sivuun ja alkoi siistiä pojan leukaa ja poskia.

     — Sitä vain, kun panivat sille yhdelle samaan aikaan syntyneelle nimeksi Kai. Paasikivi mylvähti uuden naurunpuuskan. — Minä sanoin, että minun poikani ei ole kai Paasikivi, vaan Varma Paasikivi.

3. A surname​.

Declension

Usage notes

• The given name was officially defined as female in 1947.

Esperanto

Adjective

varma ‎(accusative singular varman, plural varmaj, accusative plural varmajn)

1. warm, hot (temperature)
   • 1999, Anna Löwenstein, La ŝtona urbo, Antwerp: Flandra Esperanto-Ligo, ISBN 9789071205774, OCLC 46863861:

     Ni portis eksteren garbojn da pajlo kaj kovris nin per feloj, sub kiuj ni restis sufiĉe varmaj kaj sekaj.

     He carried out sheaves of straw and covered us with pelts, under which we stayed warm and dry enough.

Antonyms

• malvarma, (poetic, neologism) frida ‎(“cold”)

Derived terms

Related terms

• varme ‎(“warmly, hotly”)
• varmi ‎(“to be warm, to be hot”)
• varmo ‎(“heat”)

Finnish

(index va)

Etymology

Ultimately from Proto-Indo-European *wēr- ‎(“true, benevolent”).

Adjective

varma ‎(comparative varmempi, superlative varmin)

1. sure, certain

Declension

Antonyms

• epävarma

Derived terms

Ido

Etymology

From Esperanto varma, English and German warm.

Adjective

varma

1. warm

Antonyms

• kolda

Derived terms

Norwegian Bokmål

Alternative forms

• varmet

Verb

varma

1. simple past of varme
2. past participle of varme

Swedish

Adjective

varma

1. absolute singular definite and plural form of varm.