Definify.com

Definition 2024


ainoa

ainoa

Finnish

(index ai)

Adjective

ainoa (not comparable)

  1. only, sole
  2. only (having no siblings)
    Pekka on ainoa lapseni.
    Pekka is my only child.

Declension

Inflection of ainoa (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative ainoa ainoat
genitive ainoan ainoiden
ainoitten
partitive ainoaa
ainoata
ainoita
illative ainoaan ainoisiin
ainoihin
singular plural
nominative ainoa ainoat
accusative nom. ainoa ainoat
gen. ainoan
genitive ainoan ainoiden
ainoitten
ainoainrare
partitive ainoaa
ainoata
ainoita
inessive ainoassa ainoissa
elative ainoasta ainoista
illative ainoaan ainoisiin
ainoihin
adessive ainoalla ainoilla
ablative ainoalta ainoilta
allative ainoalle ainoille
essive ainoana ainoina
translative ainoaksi ainoiksi
instructive ainoin
abessive ainoatta ainoitta
comitative ainoine

Synonyms

Derived terms

Compounds

  • ainoalaatuinen