Definify.com

Definition 2024


emä

emä

Finnish

Noun

emä

  1. (archaic) mother
  2. mother of an animal, dam
  3. (archaic) womb.

Declension

Inflection of emä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative emä emät
genitive emän emien
partitive emää emiä
illative emään emiin
singular plural
nominative emä emät
accusative nom. emä emät
gen. emän
genitive emän emien
emäinrare
partitive emää emiä
inessive emässä emissä
elative emästä emistä
illative emään emiin
adessive emällä emillä
ablative emältä emiltä
allative emälle emille
essive emänä eminä
translative emäksi emiksi
instructive emin
abessive emättä emittä
comitative emineen

Derived terms

See also


Votic

Etymology

From Proto-Finnic *emä, from Proto-Uralic *emä.

Noun

emä (genitive emä, partitive emää)

  1. mother

Inflection

References

  • "emä" in Vadja keele sõnaraamat