Definify.com
Definition 2024
komennus
komennus
Finnish
Noun
komennus
- secondment (temporary transfer of a person from his normal duty to another assignment)
Declension
| Inflection of komennus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | komennus | komennukset | |
| genitive | komennuksen | komennusten komennuksien |
|
| partitive | komennusta | komennuksia | |
| illative | komennukseen | komennuksiin | |
| singular | plural | ||
| nominative | komennus | komennukset | |
| accusative | nom. | komennus | komennukset |
| gen. | komennuksen | ||
| genitive | komennuksen | komennusten komennuksien |
|
| partitive | komennusta | komennuksia | |
| inessive | komennuksessa | komennuksissa | |
| elative | komennuksesta | komennuksista | |
| illative | komennukseen | komennuksiin | |
| adessive | komennuksella | komennuksilla | |
| ablative | komennukselta | komennuksilta | |
| allative | komennukselle | komennuksille | |
| essive | komennuksena | komennuksina | |
| translative | komennukseksi | komennuksiksi | |
| instructive | — | komennuksin | |
| abessive | komennuksetta | komennuksitta | |
| comitative | — | komennuksineen | |
Compounds
- komennusmies
- komennustyö
- työkomennus
- ulkomaankomennus