Definify.com
Definition 2024
kuulo
kuulo
Finnish
Noun
kuulo
- The sense of hearing.
Declension
Inflection of kuulo (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kuulo | kuulot | |
genitive | kuulon | kuulojen | |
partitive | kuuloa | kuuloja | |
illative | kuuloon | kuuloihin | |
singular | plural | ||
nominative | kuulo | kuulot | |
accusative | nom. | kuulo | kuulot |
gen. | kuulon | ||
genitive | kuulon | kuulojen | |
partitive | kuuloa | kuuloja | |
inessive | kuulossa | kuuloissa | |
elative | kuulosta | kuuloista | |
illative | kuuloon | kuuloihin | |
adessive | kuulolla | kuuloilla | |
ablative | kuulolta | kuuloilta | |
allative | kuulolle | kuuloille | |
essive | kuulona | kuuloina | |
translative | kuuloksi | kuuloiksi | |
instructive | — | kuuloin | |
abessive | kuulotta | kuuloitta | |
comitative | — | kuuloineen |
Synonyms
Derived terms
Compounds
- kuuloaisti
- kuulopuhe
- kuulovamma