Definify.com
Definition 2025
kuulla
kuulla
Finnish
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkuːlːɑˣ/
- Rhymes: -uːlːɑ
- Hyphenation: kuul‧la
Verb
kuulla
- (transitive) to hear
- (intransitive) ~ + elative; to hear of (to become aware of something through second-hand knowledge)
- Pahoittelen, kaveri, en ole koskaan kuullut sinusta.
- Sorry buddy, I've never heard of you.
- Pahoittelen, kaveri, en ole koskaan kuullut sinusta.
Conjugation
Inflection of kuulla (Kotus type 67/tulla, no gradation) | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
indicative mood | ||||||
present tense | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | kuulen | en kuule | 1st sing. | olen kuullut | en ole kuullut | |
2nd sing. | kuulet | et kuule | 2nd sing. | olet kuullut | et ole kuullut | |
3rd sing. | kuulee | ei kuule | 3rd sing. | on kuullut | ei ole kuullut | |
1st plur. | kuulemme | emme kuule | 1st plur. | olemme kuulleet | emme ole kuulleet | |
2nd plur. | kuulette | ette kuule | 2nd plur. | olette kuulleet | ette ole kuulleet | |
3rd plur. | kuulevat | eivät kuule | 3rd plur. | ovat kuulleet | eivät ole kuulleet | |
passive | kuullaan | ei kuulla | passive | on kuultu | ei ole kuultu | |
past tense | pluperfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | kuulin | en kuullut | 1st sing. | olin kuullut | en ollut kuullut | |
2nd sing. | kuulit | et kuullut | 2nd sing. | olit kuullut | et ollut kuullut | |
3rd sing. | kuuli | ei kuullut | 3rd sing. | oli kuullut | ei ollut kuullut | |
1st plur. | kuulimme | emme kuulleet | 1st plur. | olimme kuulleet | emme olleet kuulleet | |
2nd plur. | kuulitte | ette kuulleet | 2nd plur. | olitte kuulleet | ette olleet kuulleet | |
3rd plur. | kuulivat | eivät kuulleet | 3rd plur. | olivat kuulleet | eivät olleet kuulleet | |
passive | kuultiin | ei kuultu | passive | oli kuultu | ei ollut kuultu | |
conditional mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | kuulisin | en kuulisi | 1st sing. | olisin kuullut | en olisi kuullut | |
2nd sing. | kuulisit | et kuulisi | 2nd sing. | olisit kuullut | et olisi kuullut | |
3rd sing. | kuulisi | ei kuulisi | 3rd sing. | olisi kuullut | ei olisi kuullut | |
1st plur. | kuulisimme | emme kuulisi | 1st plur. | olisimme kuulleet | emme olisi kuulleet | |
2nd plur. | kuulisitte | ette kuulisi | 2nd plur. | olisitte kuulleet | ette olisi kuulleet | |
3rd plur. | kuulisivat | eivät kuulisi | 3rd plur. | olisivat kuulleet | eivät olisi kuulleet | |
passive | kuultaisiin | ei kuultaisi | passive | olisi kuultu | ei olisi kuultu | |
imperative mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
2nd sing. | kuule | älä kuule | 2nd sing. | ole kuullut | älä ole kuullut | |
3rd sing. | kuulkoon | älköön kuulko | 3rd sing. | olkoon kuullut | älköön olko kuullut | |
1st plur. | kuulkaamme | älkäämme kuulko | 1st plur. | olkaamme kuulleet | älkäämme olko kuulleet | |
2nd plur. | kuulkaa | älkää kuulko | 2nd plur. | olkaa kuulleet | älkää olko kuulleet | |
3rd plur. | kuulkoot | älkööt kuulko | 3rd plur. | olkoot kuulleet | älkööt olko kuulleet | |
passive | kuultakoon | älköön kuultako | passive | olkoon kuultu | älköön olko kuultu | |
potential mood | ||||||
present | perfect | |||||
person | positive | negative | person | positive | negative | |
1st sing. | kuullen | en kuulle | 1st sing. | lienen kuullut | en liene kuullut | |
2nd sing. | kuullet | et kuulle | 2nd sing. | lienet kuullut | et liene kuullut | |
3rd sing. | kuullee | ei kuulle | 3rd sing. | lienee kuullut | ei liene kuullut | |
1st plur. | kuullemme | emme kuulle | 1st plur. | lienemme kuulleet | emme liene kuulleet | |
2nd plur. | kuullette | ette kuulle | 2nd plur. | lienette kuulleet | ette liene kuulleet | |
3rd plur. | kuullevat | eivät kuulle | 3rd plur. | lienevät kuulleet | eivät liene kuulleet | |
passive | kuultaneen | ei kuultane | passive | lienee kuultu | ei liene kuultu | |
Nominal forms | ||||||
infinitives | participles | |||||
active | passive | active | passive | |||
1st | kuulla | present | kuuleva | kuultava | ||
long 1st2 | kuullakseen | past | kuullut | kuultu | ||
2nd | inessive1 | kuullessa | kuultaessa | agent1, 3 | kuulema | |
instructive | kuullen | — | negative | kuulematon | ||
3rd | inessive | kuulemassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
elative | kuulemasta | — | ||||
illative | kuulemaan | — | ||||
adessive | kuulemalla | — | ||||
abessive | kuulematta | — | ||||
instructive | kuuleman | kuultaman | ||||
4th | nominative | kuuleminen | ||||
partitive | kuulemista | |||||
5th2 | kuulemaisillaan |
Derived terms
- adjectives: kuuliainen, kuulu, kuuluva
- nouns: kuulija, kuulo
- verbs: frequentative kuunnella, factitive kuuluttaa, passive kuulua
Etymology 2
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkuːlːɑ/
- Rhymes: -uːlːɑ
- Hyphenation: kuul‧la
Noun
kuulla
- Adessive singular form of kuu.
Votic
Etymology
From Proto-Finnic *kuuldak.
Verb
kuulla (first-person singular present kuulõn, first-person singular past kuulin)
- to hear
Inflection
This verb needs an inflection-table template.
References
- "kuulla" in Vadja keele sõnaraamat