Definify.com
Definition 2024
Miikka
Miikka
See also: miikka
Finnish
Proper noun
Miikka
- A male given name.
Declension
| Inflection of Miikka (Kotus type 9/kala, k- gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | Miikka | Miikat | |
| genitive | Miikan | Miikkojen | |
| partitive | Miikkaa | Miikkoja | |
| illative | Miikkaan | Miikkoihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | Miikka | Miikat | |
| accusative | nom. | Miikka | Miikat |
| gen. | Miikan | ||
| genitive | Miikan | Miikkojen Miikkainrare |
|
| partitive | Miikkaa | Miikkoja | |
| inessive | Miikassa | Miikoissa | |
| elative | Miikasta | Miikoista | |
| illative | Miikkaan | Miikkoihin | |
| adessive | Miikalla | Miikoilla | |
| ablative | Miikalta | Miikoilta | |
| allative | Miikalle | Miikoille | |
| essive | Miikkana | Miikkoina | |
| translative | Miikaksi | Miikoiksi | |
| instructive | — | Miikoin | |
| abessive | Miikatta | Miikoitta | |
| comitative | — | Miikkoineen | |
Anagrams
miikka
miikka
See also: Miikka
Finnish
Noun
miikka
- (school slang) minus
Declension
| Inflection of miikka (Kotus type 9/kala, kk-k gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | miikka | miikat | |
| genitive | miikan | miikkojen | |
| partitive | miikkaa | miikkoja | |
| illative | miikkaan | miikkoihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | miikka | miikat | |
| accusative | nom. | miikka | miikat |
| gen. | miikan | ||
| genitive | miikan | miikkojen miikkainrare |
|
| partitive | miikkaa | miikkoja | |
| inessive | miikassa | miikoissa | |
| elative | miikasta | miikoista | |
| illative | miikkaan | miikkoihin | |
| adessive | miikalla | miikoilla | |
| ablative | miikalta | miikoilta | |
| allative | miikalle | miikoille | |
| essive | miikkana | miikkoina | |
| translative | miikaksi | miikoiksi | |
| instructive | — | miikoin | |
| abessive | miikatta | miikoitta | |
| comitative | — | miikkoineen | |