Definify.com
Definition 2025
stiæla
stiæla
Old Swedish
Alternative forms
- stæla, stiala
Verb
stiæla
- to steal
Conjugation
<div class="NavFrame" width: 100%;">
Conjugation of stiæla (strong)
present | past | ||||
---|---|---|---|---|---|
infinitive | stiæla | — | |||
participle | stiælandi, -e | stulin, stolin | |||
active voice | indicative | subjunctive | imperative | indicative | subjunctive |
iæk | stiæl | stiæli, -e | — | stal | stāli, -e |
þū | stiæl | stiæli, -e | stiæl | stalt | stāli, -e |
han | stiæl | stiæli, -e | — | stal | stāli, -e |
vīr | stiælum, -om | stiælum, -om | stiælum, -om | stālum, -om | stālum, -om |
īr | stiælin | stiælin | stiælin | stālin | stālin |
þēr | stiæla | stiælin | — | stālu, -o | stālin |
mediopassive voice | indicative | subjunctive | imperative | indicative | subjunctive |
iæk | stiæls | stiælis, -es | — | stals | stālis, -es |
þū | stiæls | stiælis, -es | — | stalts | stālis, -es |
han | stiæls | stiælis, -es | — | stals | stālis, -es |
vīr | stiælums, -oms | stiælums, -oms | — | stālums, -oms | stālums, -oms |
īr | stiælins | stiælins | — | stālins | stālins |
þēr | stiælas | stiælins | — | stālus, -os | stālins |
Descendants
- Swedish: stjäla