Definify.com

Definition 2024


sumuta

sumuta

Finnish

Verb

sumuta

  1. (intransitive) to fume, form droplets

Conjugation

Inflection of sumuta (Kotus type 74/katketa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sumuan en sumua 1st sing. olen sumunnut en ole sumunnut
2nd sing. sumuat et sumua 2nd sing. olet sumunnut et ole sumunnut
3rd sing. sumuaa ei sumua 3rd sing. on sumunnut ei ole sumunnut
1st plur. sumuamme emme sumua 1st plur. olemme sumunneet emme ole sumunneet
2nd plur. sumuatte ette sumua 2nd plur. olette sumunneet ette ole sumunneet
3rd plur. sumuavat eivät sumua 3rd plur. ovat sumunneet eivät ole sumunneet
passive sumutaan ei sumuta passive on sumuttu ei ole sumuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sumusin en sumunnut 1st sing. olin sumunnut en ollut sumunnut
2nd sing. sumusit et sumunnut 2nd sing. olit sumunnut et ollut sumunnut
3rd sing. sumusi ei sumunnut 3rd sing. oli sumunnut ei ollut sumunnut
1st plur. sumusimme emme sumunneet 1st plur. olimme sumunneet emme olleet sumunneet
2nd plur. sumusitte ette sumunneet 2nd plur. olitte sumunneet ette olleet sumunneet
3rd plur. sumusivat eivät sumunneet 3rd plur. olivat sumunneet eivät olleet sumunneet
passive sumuttiin ei sumuttu passive oli sumuttu ei ollut sumuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sumuaisin
sumuisin
en sumuaisi
en sumuisi
1st sing. olisin sumunnut en olisi sumunnut
2nd sing. sumuaisit
sumuisit
et sumuaisi
et sumuisi
2nd sing. olisit sumunnut et olisi sumunnut
3rd sing. sumuaisi
sumuisi
ei sumuaisi
ei sumuisi
3rd sing. olisi sumunnut ei olisi sumunnut
1st plur. sumuaisimme
sumuisimme
emme sumuaisi
emme sumuisi
1st plur. olisimme sumunneet emme olisi sumunneet
2nd plur. sumuaisitte
sumuisitte
ette sumuaisi
ette sumuisi
2nd plur. olisitte sumunneet ette olisi sumunneet
3rd plur. sumuaisivat
sumuisivat
eivät sumuaisi
eivät sumuisi
3rd plur. olisivat sumunneet eivät olisi sumunneet
passive sumuttaisiin ei sumuttaisi passive olisi sumuttu ei olisi sumuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. sumua älä sumua 2nd sing. ole sumunnut älä ole sumunnut
3rd sing. sumutkoon älköön sumutko 3rd sing. olkoon sumunnut älköön olko sumunnut
1st plur. sumutkaamme älkäämme sumutko 1st plur. olkaamme sumunneet älkäämme olko sumunneet
2nd plur. sumutkaa älkää sumutko 2nd plur. olkaa sumunneet älkää olko sumunneet
3rd plur. sumutkoot älkööt sumutko 3rd plur. olkoot sumunneet älkööt olko sumunneet
passive sumuttakoon älköön sumuttako passive olkoon sumuttu älköön olko sumuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sumunnen en sumunne 1st sing. lienen sumunnut en liene sumunnut
2nd sing. sumunnet et sumunne 2nd sing. lienet sumunnut et liene sumunnut
3rd sing. sumunnee ei sumunne 3rd sing. lienee sumunnut ei liene sumunnut
1st plur. sumunnemme emme sumunne 1st plur. lienemme sumunneet emme liene sumunneet
2nd plur. sumunnette ette sumunne 2nd plur. lienette sumunneet ette liene sumunneet
3rd plur. sumunnevat eivät sumunne 3rd plur. lienevät sumunneet eivät liene sumunneet
passive sumuttaneen ei sumuttane passive lienee sumuttu ei liene sumuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st sumuta present sumuava sumuttava
long 1st2 sumutakseen past sumunnut sumuttu
2nd inessive1 sumutessa sumuttaessa agent1, 3 sumuama
instructive sumuten negative sumuamaton
3rd inessive sumuamassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative sumuamasta
illative sumuamaan
adessive sumuamalla
abessive sumuamatta
instructive sumuaman sumuttaman
4th nominative sumuaminen
partitive sumuamista
5th2 sumuamaisillaan

Derived terms

  • sumuava rikkihappo

Verb

sumuta

  1. Indicative present connegative form of sumuttaa.
  2. Second-person singular imperative present form of sumuttaa.
  3. Second-person singular imperative present connegative form of sumuttaa.

Anagrams