Definify.com

Definition 2024


suvaitsematon

suvaitsematon

Finnish

Adjective

suvaitsematon (comparative suvaitsemattomampi, superlative suvaitsemattomin)

  1. intolerant

Declension

Inflection of suvaitsematon (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative suvaitsematon suvaitsemattomat
genitive suvaitsemattoman suvaitsemattomien
partitive suvaitsematonta suvaitsemattomia
illative suvaitsemattomaan suvaitsemattomiin
singular plural
nominative suvaitsematon suvaitsemattomat
accusative nom. suvaitsematon suvaitsemattomat
gen. suvaitsemattoman
genitive suvaitsemattoman suvaitsemattomien
suvaitsematontenrare
partitive suvaitsematonta suvaitsemattomia
inessive suvaitsemattomassa suvaitsemattomissa
elative suvaitsemattomasta suvaitsemattomista
illative suvaitsemattomaan suvaitsemattomiin
adessive suvaitsemattomalla suvaitsemattomilla
ablative suvaitsemattomalta suvaitsemattomilta
allative suvaitsemattomalle suvaitsemattomille
essive suvaitsemattomana suvaitsemattomina
translative suvaitsemattomaksi suvaitsemattomiksi
instructive suvaitsemattomin
abessive suvaitsemattomatta suvaitsemattomitta
comitative suvaitsemattomine

Verb

suvaitsematon

  1. Negative participle of suvaita.