Definify.com
Definition 2024
suvaita
suvaita
Finnish
Verb
suvaita
- (transitive, + partitive) To accept, stand.
- (transitive, + partitive) To tolerate, stand.
- (transitive, auxiliary, + infinitive) To deign, condescend (to do something).
- Voisimme aloittaa, jos Hänen ylimielinen Ylhäisyytensä suvaitsisi tulla.
- We could start if Her Arrogant Excellency deigned to come.
- Voisimme aloittaa, jos Hänen ylimielinen Ylhäisyytensä suvaitsisi tulla.
Conjugation
| Inflection of suvaita (Kotus type 69/valita, no gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | suvaitsen | en suvaitse | 1st sing. | olen suvainnut | en ole suvainnut | |
| 2nd sing. | suvaitset | et suvaitse | 2nd sing. | olet suvainnut | et ole suvainnut | |
| 3rd sing. | suvaitsee | ei suvaitse | 3rd sing. | on suvainnut | ei ole suvainnut | |
| 1st plur. | suvaitsemme | emme suvaitse | 1st plur. | olemme suvainneet | emme ole suvainneet | |
| 2nd plur. | suvaitsette | ette suvaitse | 2nd plur. | olette suvainneet | ette ole suvainneet | |
| 3rd plur. | suvaitsevat | eivät suvaitse | 3rd plur. | ovat suvainneet | eivät ole suvainneet | |
| passive | suvaitaan | ei suvaita | passive | on suvaittu | ei ole suvaittu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | suvaitsin | en suvainnut | 1st sing. | olin suvainnut | en ollut suvainnut | |
| 2nd sing. | suvaitsit | et suvainnut | 2nd sing. | olit suvainnut | et ollut suvainnut | |
| 3rd sing. | suvaitsi | ei suvainnut | 3rd sing. | oli suvainnut | ei ollut suvainnut | |
| 1st plur. | suvaitsimme | emme suvainneet | 1st plur. | olimme suvainneet | emme olleet suvainneet | |
| 2nd plur. | suvaitsitte | ette suvainneet | 2nd plur. | olitte suvainneet | ette olleet suvainneet | |
| 3rd plur. | suvaitsivat | eivät suvainneet | 3rd plur. | olivat suvainneet | eivät olleet suvainneet | |
| passive | suvaittiin | ei suvaittu | passive | oli suvaittu | ei ollut suvaittu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | suvaitsisin | en suvaitsisi | 1st sing. | olisin suvainnut | en olisi suvainnut | |
| 2nd sing. | suvaitsisit | et suvaitsisi | 2nd sing. | olisit suvainnut | et olisi suvainnut | |
| 3rd sing. | suvaitsisi | ei suvaitsisi | 3rd sing. | olisi suvainnut | ei olisi suvainnut | |
| 1st plur. | suvaitsisimme | emme suvaitsisi | 1st plur. | olisimme suvainneet | emme olisi suvainneet | |
| 2nd plur. | suvaitsisitte | ette suvaitsisi | 2nd plur. | olisitte suvainneet | ette olisi suvainneet | |
| 3rd plur. | suvaitsisivat | eivät suvaitsisi | 3rd plur. | olisivat suvainneet | eivät olisi suvainneet | |
| passive | suvaittaisiin | ei suvaittaisi | passive | olisi suvaittu | ei olisi suvaittu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | suvaitse | älä suvaitse | 2nd sing. | ole suvainnut | älä ole suvainnut | |
| 3rd sing. | suvaitkoon | älköön suvaitko | 3rd sing. | olkoon suvainnut | älköön olko suvainnut | |
| 1st plur. | suvaitkaamme | älkäämme suvaitko | 1st plur. | olkaamme suvainneet | älkäämme olko suvainneet | |
| 2nd plur. | suvaitkaa | älkää suvaitko | 2nd plur. | olkaa suvainneet | älkää olko suvainneet | |
| 3rd plur. | suvaitkoot | älkööt suvaitko | 3rd plur. | olkoot suvainneet | älkööt olko suvainneet | |
| passive | suvaittakoon | älköön suvaittako | passive | olkoon suvaittu | älköön olko suvaittu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | suvainnen | en suvainne | 1st sing. | lienen suvainnut | en liene suvainnut | |
| 2nd sing. | suvainnet | et suvainne | 2nd sing. | lienet suvainnut | et liene suvainnut | |
| 3rd sing. | suvainnee | ei suvainne | 3rd sing. | lienee suvainnut | ei liene suvainnut | |
| 1st plur. | suvainnemme | emme suvainne | 1st plur. | lienemme suvainneet | emme liene suvainneet | |
| 2nd plur. | suvainnette | ette suvainne | 2nd plur. | lienette suvainneet | ette liene suvainneet | |
| 3rd plur. | suvainnevat | eivät suvainne | 3rd plur. | lienevät suvainneet | eivät liene suvainneet | |
| passive | suvaittaneen | ei suvaittane | passive | lienee suvaittu | ei liene suvaittu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | suvaita | present | suvaitseva | suvaittava | ||
| long 1st2 | suvaitakseen | past | suvainnut | suvaittu | ||
| 2nd | inessive1 | suvaitessa | suvaittaessa | agent1, 3 | suvaitsema | |
| instructive | suvaiten | — | negative | suvaitsematon | ||
| 3rd | inessive | suvaitsemassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
| elative | suvaitsemasta | — | ||||
| illative | suvaitsemaan | — | ||||
| adessive | suvaitsemalla | — | ||||
| abessive | suvaitsematta | — | ||||
| instructive | suvaitseman | suvaittaman | ||||
| 4th | nominative | suvaitseminen | ||||
| partitive | suvaitsemista | |||||
| 5th2 | suvaitsemaisillaan | |||||
Synonyms
Derived terms
- adjectives: suvaitsevainen, suvaitsematon