Definify.com

Definition 2024


Sulo

Sulo

See also: sulo and súlo

Finnish

Proper noun

Sulo

  1. A male given name.
    • 1930-1945, published posthumously 1968, Ain'Elisabet Pennanen, Kaksi raukkaa, WSOY, page 429:
      ―Eikö teillä ole muuta ristimänimeä kuin Sulo, Laisa kysyi ärsytellen.
      ―On, Mauri.
      ―No, mutta käyttäkää sitä sitten! Sehän on kaunis nimi. Mauri Määttä ja sointuu.
    • 1991 Riitta Vartti, Pispalan enkeli, Gummerus, ISBN 951-26-3618-2, pages 142-143:
      ―Yhteen aikaan kaikki nimet aina tarkotti niiko jotain, Reino sanoi. ―Meitin naapurisa oli Voitto, Rauha, Usko, Taisto ja Sulo. Vai olikos se nuorin Vieno, se ei käyny enää koulua samaan aikaan meitin kansa.
      ―On ne parempia nimiä kun ne kaikki vanhat ruotsalaiset, joita ei osaa kukaa ihminen sanookkaa, äiti sanoi.
    • 2001 Jorma Palo, Irvistyksiä, WSOY, ISBN 951-0-26139-4, page 122:
      Mikään ei ole suloisempi kosketella kuin nainen, eikä mikään tuoksu paremmalta. Tosin SULO tarkoittaa nykyisin mustaa roskapönttöä, mikä heikentää naisen suloutta. Eikä Sulo ole Suomessa edes naisen nimi vaan miehen.

Declension

Inflection of Sulo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative Sulo Sulot
genitive Sulon Sulojen
partitive Suloa Suloja
illative Suloon Suloihin
singular plural
nominative Sulo Sulot
accusative nom. Sulo Sulot
gen. Sulon
genitive Sulon Sulojen
partitive Suloa Suloja
inessive Sulossa Suloissa
elative Sulosta Suloista
illative Suloon Suloihin
adessive Sulolla Suloilla
ablative Sulolta Suloilta
allative Sulolle Suloille
essive Sulona Suloina
translative Suloksi Suloiksi
instructive Suloin
abessive Sulotta Suloitta
comitative Suloineen

Usage notes

  • Popular in early 20th century.
  • Initially also given to women in the 19th century.

Anagrams

sulo

sulo

See also: Sulo and súlo

Esperanto

Noun

sulo (accusative singular sulon, plural suloj, accusative plural sulojn)

  1. booby (tropical seabird)

Finnish

Noun

sulo

  1. charm, grace

Declension

Inflection of sulo (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative sulo sulot
genitive sulon sulojen
partitive suloa suloja
illative suloon suloihin
singular plural
nominative sulo sulot
accusative nom. sulo sulot
gen. sulon
genitive sulon sulojen
partitive suloa suloja
inessive sulossa suloissa
elative sulosta suloista
illative suloon suloihin
adessive sulolla suloilla
ablative sulolta suloilta
allative sulolle suloille
essive sulona suloina
translative suloksi suloiksi
instructive suloin
abessive sulotta suloitta
comitative suloineen

Anagrams


Ido

Noun

sulo (plural suli)

  1. soil, ground, floor
    • Ido – Societo Hispana, "La vundita volfo e la mutono.", rakonteti e fabli: kompilita da la forumani di idoespanyol, volume 1.
      Olim vundita e durstoza volfo jacis sur la sulo tre proxim al laguno di foresto, ma desfortunoze, la vundi impedis al volfo staceskar e proximigar su a la laguno.
      Once upon a time a wounded and thirsty wolf lay on the ground very close to a forest fen (actually "lagoon"), but unfortunately, the wounds hindered the wolf from standing up and approaching the fen.

Istriot

Etymology

From Latin solus.

Adverb

sulo

  1. only; just (no more than)
    • 1877, Antonio Ive, Canti popolari istriani: raccolti a Rovigno, volume 5, Ermanno Loescher, page 68:
      Ma sulo i tuoi bai uoci, anema meîa,
      But only your beautiful eyes, oh soul of mine