Definify.com
Definition 2024
ansaita
ansaita
Finnish
Verb
ansaita
- (transitive) To earn, make, win, gain (money).
- (transitive) To deserve, merit, be entitled to, be worthy of (+ infinitive or a noun).
Conjugation
| Inflection of ansaita (Kotus type 69/valita, no gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | ansaitsen | en ansaitse | 1st sing. | olen ansainnut | en ole ansainnut | |
| 2nd sing. | ansaitset | et ansaitse | 2nd sing. | olet ansainnut | et ole ansainnut | |
| 3rd sing. | ansaitsee | ei ansaitse | 3rd sing. | on ansainnut | ei ole ansainnut | |
| 1st plur. | ansaitsemme | emme ansaitse | 1st plur. | olemme ansainneet | emme ole ansainneet | |
| 2nd plur. | ansaitsette | ette ansaitse | 2nd plur. | olette ansainneet | ette ole ansainneet | |
| 3rd plur. | ansaitsevat | eivät ansaitse | 3rd plur. | ovat ansainneet | eivät ole ansainneet | |
| passive | ansaitaan | ei ansaita | passive | on ansaittu | ei ole ansaittu | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | ansaitsin | en ansainnut | 1st sing. | olin ansainnut | en ollut ansainnut | |
| 2nd sing. | ansaitsit | et ansainnut | 2nd sing. | olit ansainnut | et ollut ansainnut | |
| 3rd sing. | ansaitsi | ei ansainnut | 3rd sing. | oli ansainnut | ei ollut ansainnut | |
| 1st plur. | ansaitsimme | emme ansainneet | 1st plur. | olimme ansainneet | emme olleet ansainneet | |
| 2nd plur. | ansaitsitte | ette ansainneet | 2nd plur. | olitte ansainneet | ette olleet ansainneet | |
| 3rd plur. | ansaitsivat | eivät ansainneet | 3rd plur. | olivat ansainneet | eivät olleet ansainneet | |
| passive | ansaittiin | ei ansaittu | passive | oli ansaittu | ei ollut ansaittu | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | ansaitsisin | en ansaitsisi | 1st sing. | olisin ansainnut | en olisi ansainnut | |
| 2nd sing. | ansaitsisit | et ansaitsisi | 2nd sing. | olisit ansainnut | et olisi ansainnut | |
| 3rd sing. | ansaitsisi | ei ansaitsisi | 3rd sing. | olisi ansainnut | ei olisi ansainnut | |
| 1st plur. | ansaitsisimme | emme ansaitsisi | 1st plur. | olisimme ansainneet | emme olisi ansainneet | |
| 2nd plur. | ansaitsisitte | ette ansaitsisi | 2nd plur. | olisitte ansainneet | ette olisi ansainneet | |
| 3rd plur. | ansaitsisivat | eivät ansaitsisi | 3rd plur. | olisivat ansainneet | eivät olisi ansainneet | |
| passive | ansaittaisiin | ei ansaittaisi | passive | olisi ansaittu | ei olisi ansaittu | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | ansaitse | älä ansaitse | 2nd sing. | ole ansainnut | älä ole ansainnut | |
| 3rd sing. | ansaitkoon | älköön ansaitko | 3rd sing. | olkoon ansainnut | älköön olko ansainnut | |
| 1st plur. | ansaitkaamme | älkäämme ansaitko | 1st plur. | olkaamme ansainneet | älkäämme olko ansainneet | |
| 2nd plur. | ansaitkaa | älkää ansaitko | 2nd plur. | olkaa ansainneet | älkää olko ansainneet | |
| 3rd plur. | ansaitkoot | älkööt ansaitko | 3rd plur. | olkoot ansainneet | älkööt olko ansainneet | |
| passive | ansaittakoon | älköön ansaittako | passive | olkoon ansaittu | älköön olko ansaittu | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | ansainnen | en ansainne | 1st sing. | lienen ansainnut | en liene ansainnut | |
| 2nd sing. | ansainnet | et ansainne | 2nd sing. | lienet ansainnut | et liene ansainnut | |
| 3rd sing. | ansainnee | ei ansainne | 3rd sing. | lienee ansainnut | ei liene ansainnut | |
| 1st plur. | ansainnemme | emme ansainne | 1st plur. | lienemme ansainneet | emme liene ansainneet | |
| 2nd plur. | ansainnette | ette ansainne | 2nd plur. | lienette ansainneet | ette liene ansainneet | |
| 3rd plur. | ansainnevat | eivät ansainne | 3rd plur. | lienevät ansainneet | eivät liene ansainneet | |
| passive | ansaittaneen | ei ansaittane | passive | lienee ansaittu | ei liene ansaittu | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | ansaita | present | ansaitseva | ansaittava | ||
| long 1st2 | ansaitakseen | past | ansainnut | ansaittu | ||
| 2nd | inessive1 | ansaitessa | ansaittaessa | agent1, 3 | ansaitsema | |
| instructive | ansaiten | — | negative | ansaitsematon | ||
| 3rd | inessive | ansaitsemassa | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
| elative | ansaitsemasta | — | ||||
| illative | ansaitsemaan | — | ||||
| adessive | ansaitsemalla | — | ||||
| abessive | ansaitsematta | — | ||||
| instructive | ansaitseman | ansaittaman | ||||
| 4th | nominative | ansaitseminen | ||||
| partitive | ansaitsemista | |||||
| 5th2 | ansaitsemaisillaan | |||||
Synonyms
- (to earn, make): tienata
- (to deserve): sietää, saada (both in indicative or conditional mood, when speaking in 3rd-person singular or plural)